Pääkirjoitus: EU:n mitta täyttyi Turkin kanssa

EU:lla on toisilleen vastakkaisia jäsenyysongelmia. Kun se toisaalla valmistelee Britannian eroa, niin se toisaalla miettii keinoja pitää jäsenyysneuvottelut Turkin kanssa edes jotenkin elossa.

Turkista tuli virallinen jäsenehdokas vuonna 1999, ja varsinaiset neuvottelut alkoivat kuusi vuotta myöhemmin. Neuvottelut ovat edenneet koko ajan hitaasti, mutta pahimmat vaikeudet alkoivat vuosi sitten kesällä. Vallankaappausyrityksen jälkihoidossaan Turkki on ajautunut entistäkin kauemmas eurooppalaisista arvoista.

Jäsenyysneuvottelut ovat jatkuneet muodollisesti, mutta käytännössä olleet poikki jo pitkään. EU-maiden johtajien mitta on nyt täyttynyt, ja Turkkia uhataan niin sanottujen lähentymisrahojen leikkaamisella tai kohdentamisella uudelleen, jos neuvottelut eivät ala edetä. Kyse ei ole pikkurahoista, sillä EU on vuosiksi 2014—2020 varannut 4,4 miljardia euroa Turkin ”eurooppalaistamiseksi”.

Yhteyttä ei haluta kokonaan katkaista, koska EU-maat uskovat, että neuvotteluilla voidaan vaikuttaa Turkin politiikkaan. Tämä voi olla toiveajattelua, sillä Turkki on viime vuodet kulkenut oikeusvaltio-, sananvapaus ja ihmisoikeuskehityksessä koko ajan väärään suuntaan. Mikään ei viittaa siihen, että Recep Tayyip Erdogan muuttaisi linjaansa. Tästä on muun muassa osoituksena suomalaisen toimittajan Ayla Albayrakin lehtijutustaan juuri saama vankeustuomio. Neuvottelut voisi hyvin perustein myös lopettaa.

Jäsenyysneuvottelujen roikottamisen ääneen lausumaton syy saattaa piillä maahanmuuttopolitiikassa. Turkki on padonnut aikaisemmin sen kautta tulleen pakolaisvirran, eikä järjestelyä haluta vaarantaa.

Markku Kumpunen
markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.