Pääkirjoitus: Hallitus ylläpitää kotimaista kysyntää ottamalla lisää velkaa

Kun EU-maiden valtiovarainministerit pitivät viime viikolla kokoustaan Suomessa, muun muassa Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire toivoi niiden maiden, joilla on finanssipoliittista liikkumavaraa, myös käyttävän sitä. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kommentoi asiaa toteamalla, että Suomi ei kuulu niiden maiden joukkoon, jossa elvyttämistä pitäisi lisätä ainakaan velkaantumisen uhalla.

Antti Rinteen hallituksen ensimmäisessä budjettiesityksessä elvytystoive on sikäli kuultu, että se on kaksi miljardia euroa alijäämäinen eli valtiovelka lisääntyy sen verran ensi vuonna. Hallitus ei leikkaa mitään, mutta tekee merkittävästi uusia, pysyviä tai kertaluonteisia, menolisäyksiä. Elvytystä tehdään siis vahvistamalla kotimaista kysyntää.

Budjetti syntyi lopulta varsin helposti ja nopeasti. Elokuussa vielä esillä olleet erimielisyydet muun muassa koulutusmäärärahoista saatiin sovittua, eli hallitusyhteistyö näyttää voivan hyvin.

Esityksen sisältö ei varsinaisesti yllätä. Nyt rahoitusta saavat toimet ovat hallitusohjelman mukaisia, vaikka joiltakin osin määrärahoja on supistettu. Lupauksensa mukaisesti koulutus saa nyt lisärahoitusta, työttömiä kurittanut aktiivimalli poistetaan, pienimpiä eläkkeitä nostetaan ja pienituloisten veroja alennetaan. Nämä päätökset saanevat myös äänestäjien tuen. Sulan hattuunsa hallitus saa myös yritystukien poistamisessa, jossa edellinen hallitus ei saanut mitään aikaan.

Monet budjetin lupaamat hyvät asiat ovat kuitenkin työllisyyden varassa. Alkupanostus sen ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi on vahva. Syksy ja talvi näyttävät, mihin se riittää.

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi