Pääkirjoitus: Tehostamisen varaa Lappeenrannan taloudessa löytyy

Lappeenrannan kaupunki käynnisti helmikuun alussa kaikessa hiljaisuudessa yt-neuvottelut katujen kunnossapidon ja ympäristön vastuualueella. Neuvottelujen alla on noin 120 työntekijää ja irtisanominen uhkaa noin kymmentä henkilöä.


Yt-neuvottelujen tausta on ymmärrettävä. Lappeenrannan kaupungin talous on tiukalla lähivuodet. Lisäksi yt:n alla olevan vastuualueen oma budjetti on pahasti miinuksella ja toimintamallia kuvataan raskaaksi. Mahdollisten irtisanomisten määrä on edelleen avoin ja muitakin ratkaisuja voi kevään aikana löytyä.


Lappeenrannan kaupunki on solminut henkilöstön kanssa vuonna 2008 voimaan tulleen Lappeenranta-sopimuksen. Sen henki on ollut, että ketään ei irtisanota.


Nyt puhutaan suorista irtisanomisista. Se kielii siitä, että sopimus alkaa olla aikansa elänyt. Jotain on myös ilmeisesti tapahtumassa, sillä kaupunginjohtaja Kimmo Jarva viittasi jo sopimuksen päivittämisen tarpeeseen.


Toistaiseksi yt-neuvotteluja ei kaupungin muissa yksiköissä käydä. Yllätys ei silti olisi, jos jatkoa seuraa. Nyt yksi peruste on raskas toimintamalli eli tarvetta tehostamiselle on. Jos Lappeenrannan kaupunki ryhtyisi todella pohtimaan rakenteitaan, samanlaisia valuvikoja voi löytyä muualtakin.


Kun talous on ahtaalla, veroprosentit tapissaan ja lähivuosina uhkaa velkaantuminen, kaupungin rakenteiden tarkastelun pitäisi olla itsestään selvää. Yksityisellä sektorilla tämä on arkipäivää. Tavoitteena ei tarvitse olla väen vähentäminen, mutta Lappeenrannan kaupungin kokoisen organisaation toimintatavoista löytyy varmasti tehostamisen paikkoja.