Pääkirjoitus: Onko järkeä tehdä jäätä ja latuja vesisateeseen?

Lappeenrannassa sulaa tekojää ja Imatralla ensilumen latu, mutta kuinka paljon olosuhteita vastaan kannattaa lämpenevinä syksyinä taistella? Luoda lunta sulamaan vesisateeseen.

Imatran Ukonniemen ensilumen latu maksaa yhden kauden aikana 130 000 euroa plus normaalit liikuntapaikan kunnossapitotyöt. Tuottoja saatiin viime kaudella noin 60 000 euroa. Yhden ulkomaalaisen urheilujoukkueen pois jäänti lumipulan ja hiihtoladun lyhenemisen vuoksi jätti 30 000 euroa matkailutuloja saamatta.

Työ- ja elinkeinoministeriön torstaina julkaiseman selvityksen mukaan ulkomaalaisten matkailijoiden luoma kysyntä kasvoi vuosina 2017–2018 Suomessa 12 prosenttia. Suurin kasvu kohdistui Uudellemaalle, Lappiin ja meille Etelä-Karjalaan. Kotimaisten matkailijoiden osuus on Etelä-Karjalassa paljon pienempi moneen muuhun Suomen alueeseen verrattuna

Kun Venäjän raja sulkeutui, vaikutus matkailutuloihin oli merkittävä. Kotimaiset ryhmät kyllä esimerkiksi Ukonniemeen saapuvat, jos muualla etelässä ei ole lainkaan lunta, mutta ne ovat pätkämajoittujia. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan liikuntamatkailu toi 2019 Imatran alueelle lähes kahdeksan miljoonaa euroa.

Neljän nykyaikaisen lumitykin järjestelmä pumppaamoineen maksaa asennuksen sekä putki- ja sähkötöiden kanssa 600 000–700 000 euroa riippuen kaivuun määrästä ja putkiston pituudesta, mutta vaatii toimiakseen pakkasen. Jos hiihtokauden aloitukselle haluaa takuupäivämäärän, samalla hinnalla saa konttiin rakennetun lumetusjärjestelmän, joka puhkuu lunta vaikka kesällä. Lumen voi sen jälkeen levittää haluamaansa paikkaan.

Mitkään verovaroilla kustannetut liikuntapaikat eivät ole ilmaisia. Karkeasti voi laskea, että kunnallisten sisäliikuntapaikkojen tai tekojään tuotot kattavat 10–15 prosenttia niiden käyttökuluista.

vesa.salminen@esaimaa.fi

Luetuimmat