Kutilan kanava odottaa ELYn päätöstä, pitääkö ympäristövaikutukset arvioida pitkän kaavan mukaan

Jos Kaakkois-Suomen ELY päättää, että kanavahanke tarvitsee ympäristövaikutusten arviointiohjelman, prosessi pitenee vuodella. Kutilasta on tehty yva vuosituhannen vaihteessa, mutta ilman pumppaamoja.

Etelä-Karjalan liitto, Arto Hämäläinen

Kutilan kanavaa on suunniteltu edessä näkyvän Suur-Saimaan Kutilanlahden ja takana näkyvän Pien-Saimaan väliin. Kanava kulkisi Kutilantaipaleen ja keskellä näkyvän Umianlammen halki.
Kutilan kanavaa on suunniteltu edessä näkyvän Suur-Saimaan Kutilanlahden ja takana näkyvän Pien-Saimaan väliin. Kanava kulkisi Kutilantaipaleen ja keskellä näkyvän Umianlammen halki.

Taipalsaaren Kutilan kanavan suunnittelu etenee joko lyhyen tai pitkän kaavan mukaan. Tämä ratkeaa lähiaikoina, kun Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) päättää, tarvitseeko kanavahanke ympäristövaikutusten arviointiohjelman (yva-menettely) vai riittääkö vuosituhannen vaihteessa tehty yva nykytarpeisiin.

Etelä-Karjalan liiton ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen kertoo, että ELYn päätös määrittää Pien-Saimaan ja Suur-Saimaan yhdistävän kanavan valmistelun lähitulevaisuutta. Jos ELY päättää, että yva on laadittava, kanavan suunnitteluprosessi pitenee noin vuoden verran.

Pumppaamot vain uusimmassa suunnitelmassa

Kutilan kanavasta tehtiin yva vuosituhannen vaihteessa. Tuolloin tarkastelussa ei ollut mukana nyt suunniteltuja Kutilan ja Maaveden pumppaamoja.

Kanavan tämänhetkisessä suunnittelussa on Vaittisen mukaan tarkasteltu pumppaamoja ja arvioitu niiden vaikutuksia. Nämä tiedot on myös lähetetty ELY:lle arvioitavaksi.

Jos ELY katsoo, ettei yvaa tarvita, lupaprosessin osalta noudatetaan vesilain mukaista arviointimenettelyä. Samalla kanavan yksityiskohtainen suunnittelu voidaan aloittaa.

FCG, Etelä-Karjalan liitto

Havainnekuva Kutilan kanavasta.  Suunnitelmassa pumppaamo ja sulkuluukku sijaitsevat vierekkäin nykyisen Mantereentien kohdalla. Mantereentie siirtyy pohjoisemmas, kohti takana näkyvää Suur-Saimaata sekä saa 18,5 metrin alikulkukorkeudella varustetun sillan.
Havainnekuva Kutilan kanavasta. Suunnitelmassa pumppaamo ja sulkuluukku sijaitsevat vierekkäin nykyisen Mantereentien kohdalla. Mantereentie siirtyy pohjoisemmas, kohti takana näkyvää Suur-Saimaata sekä saa 18,5 metrin alikulkukorkeudella varustetun sillan.

2,4 metrin laivaväylän perustaminen onnistuu helposti

Kutilan kanavalle tarvitaan uutta laivaväylää noin 11 kilometriä, Pien- ja Suur-Saimaan nykyisten laivaväylien väliin.

Meritaito-yhtiö on luodannut kanavaa varten tarvittavan väylän. Vaittinen kertoo, että luotaus ei ole tuonut mitään yllätyksiä vaan väylän perustaminen sujuu helposti.

Kutila-väylä tehdään 2,4 metrin syväyksellä, kun Saimaan syväväylän syväys on virallisesti 4,2 metriä ja käytännössä 4,35 metriä.

Taipalsaari haluaa minimoida kanavan kustannukset

Kutilan kanavan rahoituskuviot ovat vielä avoinna. Suunnittelun perustana on, että valtion rahaa saadaan kaksi kolmasosaa ja paikallista rahaa kolmannes 14 miljoonan euron kustannuksista.

Lisäksi elinkaarimallia on pidetty yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona, jolloin kustannukset jakaantuisivat kohtuullisina annoksina pitkälle ajalle.

Taipalsaaren kunnanjohtaja Kari Kuuramaa kertoo, että kunnan rahoitusosuutta pyritään kaikin keinoin saamaan mahdollisimman pieneksi, oli rahoitusmalli mikä tahansa. Kanavan rahoittaminen on joka tapauksessa iso asia kunnalle. Siksi Taipalsaaren ja Lappeenrannan lisäksi etsitään EU-rahaa.

Päivi Virta-Salo

5779487.jpg

Kuuramaan mukaan poliittiset päättäjät kannattavat laajasti kanavan rakentamista, koska se nähdään kunnan elinvoimaa lisäävänä investointina.

Kunnanjohtaja pitää Taipalsaaren kannalta tärkeänä, että Pien-Saimaan ja erityisesti Maaveden vedenlaadun parantaminen on kytketty olennaiseksi osaksi kanavahanketta.

– Tässä olisi tarjolla ratkaisu vedenlaadun parantamiseksi, Kuuramaa sanoo.

Kanavan linjaus kulkee viiden maanomistajan maiden halki. Maanomistajille on vastikään jätetty ostotarjous.

Pitäisikö nimetä uudelleen Suur-Saimaan kanavaksi?

Suunnittelun aikana on Matti Vaittisen mukaan noussut esiin nimikysymys. Kutila-nimi ei sano ulkopuolisille mitään.

Siksi Vaittinen pohtii, pitäisikö kanava nimetä uudelleen ja pitäisikö nimessä esiintyä Saimaa-sana, esimerkiksi Suur-Saimaan tai Pien-Saimaan kanava.

Venemessuilla sataprosenttinen kannatus

Etelä-Karjalan liitto ja Taipalsaaren kunta esittelevät Kutilan kanavaa venemessuilla, jotka järjestetään parhaillaan Helsingin Messukeskuksessa.

Vaittisen mukaan venemessujen yleisöllä on ollut yksimielisen myönteinen kanta kanavan rakentamiseen. 14 miljoonan euron kustannuksiakaan ei pidetä kovin suurina etenkin, kun kanava kestää lähes ikuisesti.