Kolumni: Kolmen vuoden venäläiskato tarkoittaisi miljardin menetystä – Miten sinä nostaisit Etelä-Karjalan suosta?

Osa eteläkarjalaisista riemuitsi venäläisten katoamisesta kaupoista, mutta se tulee maakunnalle kalliiksi.

Kai Skyttä

Kolumni: Kolmen vuoden venäläiskato tarkoittaisi miljardin menetystä – Miten sinä nostaisit Etelä-Karjalan suosta?

Kolumni

Viimein kaupoissa on kunnolla tilaa. Näin ajattelee se osa eteläkarjalaisista, joille koronasulusta seurannut venäläiskato oli ilouutinen.

Taustalla lienee aimo annos perinteistä ryssävihaa. Se on tavallaan ymmärrettävää, mutta on ihmeellistä, että köyhän maakunnan asukkaita harmittaa, kun joku haluaa kantaa tänne rahaa.

Kun venäläiskadosta riemuittiin verkkokommenteissa, sosiaalisessa mediassa ja estareissa, yksikään kommentoija ei näyttänyt miettivän seurauksia: Mistä tulonlähteitä turistien tilalle?

Anu Kiljunen

Venäläismatkailun loppuminen on merkittävä isku Etelä-Karjalan taloudelle. Arkistokuva.
Venäläismatkailun loppuminen on merkittävä isku Etelä-Karjalan taloudelle. Arkistokuva.

Venäläismatkailu pysähtyi kuin seinään maaliskuussa, eikä tilanteen normalisoitumisesta ole merkkejä. LUT-yliopiston työelämäprofessori Seppo Remes arvioi (ES 31.5.), että venäläisturistien paluu voi viedä jopa kolme vuotta. Syynä ei ole ainoastaan korona, vaan myös venäläistä keskiluokkaa koetteleva talouskriisi.

Etelä-Karjalan liiton mukaan venäläiset ostivat maakunnasta tuotteita ja palveluita 345 miljoonalla eurolla vuonna 2017. Kolmessa vuodessa myyntiä kertyisi siis yli miljardin edestä.

Myynti tuskin on jäämässä nollaan koko kolmen vuoden ajaksi, mutta menetetty summakin on suurempi: Ennen koronaa venäläisliikenne Etelä-Karjalan rajanylityspaikoilla oli jyrkässä kasvussa.

Alkuvuoteen asti venäläismiljoonat toivat leivän pöytään aika suurelle osalle maakunnan noin 3 600:sta vähittäiskaupan työntekijästä (tieto vuodelta 2017). Pahimmillaan nyt pitäisi keksiä uusi työ muutamalle tuhannelle eteläkarjalaiselle.

Mitä tilalle? Ainakin sopii haaveilla suomalaisten normaalisti ulkomaanmatkailuun käyttämistä euroista. Helsingin Sanomien mukaan suomalaiset vievät maailmalle viisi miljardia euroa vuodessa. Kotimaan matkailuun käytetään normaalisti kolmisen miljardia.

Nyt kun ulkomaanmatkailu on jäissä, summastahan liikenee helposti korvaavat 300 miljoonaa Etelä-Karjalaan. Mutta miksi matkailijat tulisivat tänne?

Toki täällä on venäläismatkailua tukevaa infraa, mutta pääkaupunkiseudulta ei oikein ole mieltä lähteä Lappeenrantaan Prismaan. Hiljentyneitä rajanylityspaikkoja voisi esitellä kuriositeetteina, mutta nekin todennäköisesti kiinnostavat vain alan harrastajia.

Lappeenrannan Kaupunginlahden saunamaailma on hieno idea, mutta se ei ehtisi valmistua seuraavan kolmen vuoden aikana.

Kai Skyttä

Pien-Saimaalla saa nauttia rauhasta ja hiljaisuudesta. Arkistokuva.
Pien-Saimaalla saa nauttia rauhasta ja hiljaisuudesta. Arkistokuva.

Etelä-Karjalan suurin matkailuvaltti on tietenkin rauha ja hiljaisuus. Parasta työpäivän jälkeen on meloa pitkin Pien-Saimaata kohtaamatta yhtään ihmistä tuntikausiin.

Luontoa on kuitenkin vaikea tuotteistaa, ja ne jotka ovat Saimaan maisemista kiinnostuneita, tietävät niistä jo.

Rauhan ja hiljaisuuden vetovoima on myös rajallinen: Lähtökohtaisesti sellainen kiinnostaa vain osaa matkailijoista. Ja kun kohde käy suosituksi, rauha ja hiljaisuus lakkaavat olemasta.

Luontevin keino olisi ratkaista maakuntaa vaivaava tapahtumatyhjiö. Korona-aikana massatapahtumille ei ole kysyntää, mutta nyt pitäisi alkaa varautua jo tuleviin kesiin.

Ongelma tapahtumissakin on, että keksimällä keksityt ja muovisen kaupalliset tapahtumat harvoin toimivat niin hyvin kuin ruohonjuuritasolta organisoidut. Eivätkä kaupalliset tapahtumat ole yleensä kovin pitkäikäisiä.

En myöskään usko, että nyt ideoitu suosnorkkeliuintikilpailu tai maailman suurin sauvakävelymiitti olisivat välittömiä hittejä.

Suuruusluokaltaan vuoden 2026 kulttuuripääkaupunkia tavoittelevat Saimaa-ilmiö on sitä mitä haetaan, mutta sekään ei tuntunut herättäneen merkittäviä intohimoja alueen asukkaissa. Ehkä koronanjälkeisessä maailmassa se olisi tuplasti tärkeämpää?

Soila Puurtinen

Juhannuksen jälkeen 24. kesäkuuta kerrotaan, pääseekö Saimaa-ilmiö jatkoon vuoden 2026 kulttuuripääkaupunkihaussa. Arkistokuva.
Juhannuksen jälkeen 24. kesäkuuta kerrotaan, pääseekö Saimaa-ilmiö jatkoon vuoden 2026 kulttuuripääkaupunkihaussa. Arkistokuva.

Kukaan tuskin yksin keksii menestysreseptiä, joten kokeillaan joukkoistusta: Kerro miten sinä nostaisit Etelä-Karjalan suosta? Ehdotuksen voi kirjoittaa oheiseen kommenttikenttään tai vaikka sähköpostilla osoitteeseen uutinen@esaimaa.fi.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset