Saimaalla uitetaan tänä kesänä noin 8 000 rekkalastin edestä puuta – Havupuun määränpäänä Kaukaan tehtaat Lappeenrannassa

Pisimmillään nippulautat uivat noin 450 kilometrin matkan Nurmeksesta Lappeenrantaan UPM on ainoa Saimaalla uittava metsäyhtiö.

Kirsti Lajunen

ArkistokuvaNippulautat lähestyvät Kaukaan sellutehdasta Lappeenrannassa.
ArkistokuvaNippulautat lähestyvät Kaukaan sellutehdasta Lappeenrannassa.

Puunuitto Saimaalla säilyy lähes samalla tasolla kuin muutamana viime vuonna. Kaikkiaan puuta uitetaan noin 450 000 kuutiota kaudella, joka päättyy loka–marraskuun vaihteessa. Määrä vastaa noin 8000:ta rekkalastia.

Pisimmillään nippulautat kulkevat vettä pitkin noin 450 kilometrin matkan Nurmeksesta Lappeenrantaan, UPM:n Kaukaan sellutehtaalle. Toinen vaihtoehtoinen osoite on saman yhtiön vaneritehdas Mikkelin Ristiinassa.

Viiden viime vuoden aikana uittomäärät ovat vaihdelleet hieman reilusta 300 000 kuutiosta 460 000 kuutioon. UPM on nykyisin ainoa metsätehdas, joka harjoittaa uittoa Saimaalla.

UPM:n logistiikkajohtaja Esa Korhonen huomauttaa, että uitolla on edelleen rooli niin Kaukaan kuin Ristiinankin tehtaitten havukuitupuun puuhuollossa.

– Puuhuoltoon osallistuvia kuljetustapoja voisi verrata sinfoniaorkesteriin, jossa soi hyvin erilaiset ja erikokoiset soittimet. Myös uiton ääni siellä kuuluu selvästi niin kuin piskuisen triangelin.

Yksi uiton eduista on mahdollisuus myös varastoida puuta vedessä.

Mitä kauempaa uitetaan, sitä kannattavampaa

Uittomatkat Saimaalla ovat tänä kesänä pidentyneet juuri Pielisen pohjoisperukoille Nurmekseen ja Kallaveden puolella Iisalmeen. Niiden osuus on kasvanut kymmenisen prosenttia.

Lisäksi on niin, että mitä pitempi matka puuta uitetaan, sitä kannattavampaa uitto on. — Esa Korhonen

Pudotuslaiturit valikoituvat sen perusteella, missä puuta kulloinkin on kuljetettavana.

– Lisäksi on niin, että mitä pitempi matka puuta uitetaan, sitä kannattavampaa uitto on.

Etäisyyttä on eniten Nurmeksesta Lappeenrantaan, mutta keskimäärin uitoissa taittuu noin 270 kilometriä vesitaivalta.

Jos vastaava puumäärä siirtyisi kannolta tehtaalle yksinomaan kumipyörillä, kustannukset olisivat noin kolmanneksen suuremmat. Kuljetukset rautateitse maksaisivat noin puolet enemmän.

Korhosen mukaan kustannussäästöt ja mahdollisimman hiilineutraali kuljetusmuoto puhuvat uittamisen puolesta.

– Pitää myös ottaa huomioon se, että vesiväylät ovat valmiiksi olemassa uittoa varten. Eikä näille väylille ole kertynyt korjausvelkaa niin kuin maanteille.

Järvi-Suomen Uittoyhdistyksen käytössä on Saimaan altaalla 18 pudotuslaituria. Vilkkaimmin puuta kolisee järveen Kiteen Puhoksessa, hieman vajaat 80 000 kuutiota uittokauden aikana. Toiseksi eniten puuta lasketaan uimaan Joensuun Utrassa ja kolmanneksi eniten Leppävirran Kaivantolahdessa.

Puu matkaa hakkuulta pudotuslaiturille keskimäärin noin 40 kilometriä.

Puunuitto Saimaalla

Tänä kesänä Saimaan alueelta uitetaan noin 450 000 kuutiota puuta. Määrä on kasvussa muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen. Vielä 2000-luvun alussa kuljetettiin toista miljoonaa kuutiota uittaen.

Uittaminen on puutavaran yhdistetty kuljetus- ja varastointimuoto, sillä puuta voidaan säilyttää vedessä.

Uittokausi kestää tänä vuonna huhtikuusta loka–marraskuun vaihteeseen.

Kaukaisin lähtöpaikka on Iisalmen Peltosalmessa Kallavedellä. Myös Pielisen rannoilta aina Nurmeksesta asti kootaan puuta uittoon.

Havupuu päätyy jalostettavaksi UPM:n Kaukaan tehtaille Lappeenrantaan, ja kuusivaneritukki Ristiinan Pellokselle.

Puutavaran uitot tehdään kolmen yrittäjän urakkana.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset