Löytyykö Saimaan kalliomaalauksista Kalevalan henkilöitä ja tarinoita? Kaksi tutkijaa havaitsi eroja ja yhtäläisyyksiä

Etelä-Saimaa julkaisee Kalevalan päivän kunniaksi aiemmin verkossa julkaisemattoman jutun kalliomaalauksien ja Kalevalan yhteydestä. Vuonna 2011 julkaistussa jutussa arkeologi Antti Lahelma oli aluksi skeptinen, mutta löysi lopulta hentoja yhteyksiä. Pekka Kivikäs oli jo valmiiksi Kalevalan kyllästämä, kun hän aloitti kalliomaalausten dokumentoinnin.

Kai Skyttä

Kolmiköytisienvuoren kalliomaalaus Ruokolahden Äitsaaressa kertoo muun muassa shamanistisesta muodonmuutoksesta.
Kolmiköytisienvuoren kalliomaalaus Ruokolahden Äitsaaressa kertoo muun muassa shamanistisesta muodonmuutoksesta.

Onko Kalevalalla sekä Fennoskandian kalliomaalauksilla ja kalliopiirroksilla mitään yhteyttä toisiinsa?

Etelä-Saimaa kysyi tätä asiaa tutkijoilta vuonna 2011. Kalliomaalauksista väitellyt arkeologi Antti Lahelma ja kalliomaalaustutkija, professori Pekka Kivikäs olivat kumpikin pohtineet tätä aihetta.

Tätä juttua ei ole aiemmin julkaistu Etelä-Saimaan verkkosivuilla. Kalevalan päivän 28.2. kunniaksi julkaisemme sen nyt uudelleen.

Lumikki Haaja

Suomalais-ugrilaisten kansojen ikivanhat myytit heijastuvat sekä kalliomaalausten kuvamaailmaan että kalevalamittaiseen runouteen.
Suomalais-ugrilaisten kansojen ikivanhat myytit heijastuvat sekä kalliomaalausten kuvamaailmaan että kalevalamittaiseen runouteen.

Etelä-Saimaa 27.2.2011

Kaikuja Kalevan kallioilta

Kalevalan avulla ei voi suoraan lukea kalliomaalauksia. Suomalais-ugrilainen myyttinen pohja on kuitenkin sekä kalliokuvien että kansalliseepoksen taustalla.

Suomessa on arkailtu tutkia Kalevalan ja muinaisen kalliotaiteen yhteyttä. Venäjällä asiaa on pohdittu runsaammin.

Onko kalliotaiteella yhteyksiä Kalevalaan? Onko Suomen kalliomaalauksissa ja Itä-Karjalan kalliopiirroksissa kuvattu Kalevalan henkilöitä ja tarinoita?

Kalliomaalauksista väitellyt tutkija Antti Lahelma Helsingin yliopistosta vastaa kysymyksiin kieltävästi ja myöntävästi.

Kallioista on turha etsiä yksittäisten runojen kuvauksia.

– Kalliomaalausten lukeminen Kalevala kädessä ei onnistu. Kallioihin ei ole kuvattu Kalevalaa sellaisenaan.

Päivi Virta-Salo, Ilpo Leskinen

Kalliomaalausten tulkinta suoraan Kalevalan avulla ei onnistu. Taustalla Ruokolahden Kolmiköytisienvuoren maalaus.
Kalliomaalausten tulkinta suoraan Kalevalan avulla ei onnistu. Taustalla Ruokolahden Kolmiköytisienvuoren maalaus.

Samalla Lahelma muistuttaa, että Kalevalasta voi löytää samoja rakennuspalikoita kuin kalliokuvista.

Ikivanhat suomalais-ugrilaisten kansojen myytit heijastuvat sekä kalliokuviin että kalevalamittaiseen runouteen.

Kalliotaiteen ja runojen vertailu onnistuu Lahelman mielestä parhaiten, jos Kalevalan sijasta tutkii alkuperäislähdettä eli Suomen kansan vanhoja runoja.

– Vanhimmat runot kuvastavat jollain tavalla sitä kivikautisten yhteisöjen maailmaa, jota kalliomaalaukset kuvittavat.

Suomalaisten arkeologien valtavirrasta poiketen Lahelma on perannut Kalevala-teemaa, muun tutkimuksensa sivujuonteena.

Ilpo Leskinen

Puumalan Syrjäsalmen kalliomaalauksen opastaulu näkyy säällä kuin säällä. Vuodenaika, valaistus ja kosteus vaikuttavat kalliokuvien näkymiseen.
Puumalan Syrjäsalmen kalliomaalauksen opastaulu näkyy säällä kuin säällä. Vuodenaika, valaistus ja kosteus vaikuttavat kalliokuvien näkymiseen.

Alussa hän piti mahdottomana, että tuhansia vuosia vanhalla kalliotaiteella ja Kalevalalla olisi mitään yhteyttä. Käsitys kuitenkin muuttui.

– Pikkuhiljaa alkoi löytyä viitteitä yhteyksistä. Löytyi hentoja säikeitä, hahmoja ja maailmankuvan rakenteita, jotka johtavat kivikaudesta 1800-luvun karjalaisiin ja suomalaisiin yhteisöihin.

Loveen lankeaminen tapahtuu kalliolla tai vuorella

Antti Lahelma kiinnittää huomiota siihen, että Kalevalassa tietäjät laulavat ja lankeavat loveen juuri kalliolla tai vuorella sekä manaavat apuhenkensä kallionkolosta.

Kiinnostavia ovat myös Kalevalan kuvaukset muodonmuutoksista. Ne ovat shamanistisessa kalliotaiteessa yleinen aihe.

Käärmeeksi muuntautuminen kuuluu tietäjän repertuaariin kalevalamittaisissa runoissa. Samasta asiasta kerrotaan myös Kolmiköytisienvuoren kalliomaalauksessa Ruokolahden Äitsaaressa.

Ilpo Leskinen

Arkeologi Antti Lahelma järjesti arkeologisen kaivauksen Taipalsaaren Valkeisaaren kalliomaalauksen edustalla elokuussa 2005. Valkeisaari on ensimmäinen Saimaalta löytynyt kalliomaalaus.
Arkeologi Antti Lahelma järjesti arkeologisen kaivauksen Taipalsaaren Valkeisaaren kalliomaalauksen edustalla elokuussa 2005. Valkeisaari on ensimmäinen Saimaalta löytynyt kalliomaalaus.

Kolmiköytisienvuoren maalauksessa, kuvakentän oikeassa yläreunassa, on kuvattu ihmishahmo, jonka alaruumis on muuttunut mutkittelevaksi käärmeeksi. Hahmon vieressä luikertelee kyykäärme.

Vastaava käärmeihminen löytyy Lahelman mukaan myös Kirkkonummen Juusjärven maalauksesta.

Ruokolahden maalaus esittänee kivikautista tietäjää, joka ottaa käärmeen hahmon matkallaan tuonpuoleiseen.

Kalevala sävytti Pekka Kivikkään lapsuuden äänimaisemaa Imatralla 1930-luvun lopulla

Pekka Kivikäs sanoo olevansa runoilla kyllästetty.

Jyväskyläläinen kalliomaalaustutkija palaa lapsuutensa viiteen vuoteen Imatralle, 1930-luvun lopulle. Kalevala kaikui kotona kaiket illat, kun taiteilija-äiti Terttu Pajunen-Kivikäs opetti runonlausuntaa oppilailleen. Samalla koulupoika yritti keskittyä läksyihin.

Vanhimmat runot kuvastavat jollain tavalla sitä kivikautisten yhteisöjen maailmaa, jota kalliomaalaukset kuvittavat. — Antti Lahelma

Kalevalan evästämänä Kivikäs lähti tutkimaan Laukaan Saraakallion maalausta. Kivikkään Saraakallio-teos ilmestyi vuonna 1990. Sittemmin hän on tehnyt useita perusteoksia kalliomaalauksista.

Pekka Kivikäs havaitsi pian, että Kalevala ei sellaisenaan sovellu kalliokuvien tulkintaan.

– Kalevalan avulla en päässyt eteenpäin. Piti mennä alkuperäisiin loitsu- ja muinaisrunoihin.

Ilpo Leskinen

Professori Pekka Kivikäs esitteli Lemin Ruominkapian kalliomaalausta maaliskuussa 2009, Lappeenrannassa järjestetyn kalliomaalausseminaarin yhteydessä.
Professori Pekka Kivikäs esitteli Lemin Ruominkapian kalliomaalausta maaliskuussa 2009, Lappeenrannassa järjestetyn kalliomaalausseminaarin yhteydessä.

Kalliomaalausten ja Kalevalan yhteydestä tehdyt yksioikoiset päätelmät eivät Kivikkään mukaan kestä kritiikkiä.

– Suoraa linjaa ei voi vetää. Silti väitän, että kalliomaalaukset ovat pohja, jolta runoilmaisu on vähitellen kehittynyt.

Suomen kalliomaalaukset ovat Kivikkään mukaan merkkimäisiä ja pelkistettyjä. Niiden viestiä ei voi selittää yhdellä tai kahdella sanalla. Kuvien taustalla täytyy olla tarinoita.

– Kun olen kallion äärellä ja kalliokuvien kanssa tekemisissä, tunnen käsitteleväni samaa aineistoa, jota Kalevalassa on. Runot ovat saaneet muotonsa myöhemmin ja toisenlaisessa ympäristössä, mutta runojen pohja ja rytmi ovat jotenkin samat kuin kalliomaalausten.

Ilpo Leskinen

Ruokolahden Kolmiköytisienvuoren kalliomaalaus Saimaan rannalla Äitsaaressa. Etualan pusikko ei vielä elokuussa 2010 peittänyt kuvakenttää.
Ruokolahden Kolmiköytisienvuoren kalliomaalaus Saimaan rannalla Äitsaaressa. Etualan pusikko ei vielä elokuussa 2010 peittänyt kuvakenttää.

Kallion halkeama on tie tuonpuoleiseen

Kallionhalkeamista avautuu yhteys tuonpuoleiseen. Tämä on tutkija Antti Lahelman mukaan

yleismaailmallinen uskomus, joka lienee esiintynyt myös muinaisilla suomensukuisilla kansoilla.

Runoissa käytetään ilmaisua langeta loveen. Se kertoo, että transsiin vajotessaan suomalais-karjalainen tietäjä kuvitteli putoavansa aliseen maailmaan kallionraon eli loven läpi.

Lahelma viittaa D.E.D. Europaeuksen Akonlahdella vuonna 1837 tallettamaan runoon. Se kuvannee kalliomaalausten tai –piirrosten tekemistä. Runossa

tietäjä Väinämöinen

Kirjutti kivehen kirjan,

Veti viivan kalliohon

Peukalolla päättömällä,

Sormella nimettömällä:

Katkesi kivi 2:xi,

Paasi 3 palaxi.

Siellä kyy olutta juopi,

Mato vierrettä vetävi

Sisässä kiven sinisen,

Paaen paxun paltehessa.

Kalevalarunoissa sanat kirjoittaa ja kirja tarkoittavat Lahelman mukaan piirtämistä ja kuvaa. Siten voi tulkita, että maagisten kuvien piirtäminen kallioon avasi muinaissuomalaiselle shamaanille tien tuonpuoleiseen.

Ilpo Leskinen

Ruokolahden Kolmiköytisienvuoren kalliomaalaus. Shamanistisen muodonmuutoksen kourissa oleva henkilö näkyy kuvakentän oikeassa yläkulmassa.
Ruokolahden Kolmiköytisienvuoren kalliomaalaus. Shamanistisen muodonmuutoksen kourissa oleva henkilö näkyy kuvakentän oikeassa yläkulmassa.

Suomessa toistasataa

Kalliomaalaukset ja kalliopiirrokset

Kalliomaalaus on maalattu punamultaseoksella pystysuoraan kallioseinämään.

Kalliopiirros on uurrettu tai hakattu vaakasuoraan kallioon.

Suomessa on toistasataa eritasoista kalliomaalausta. Kalliopiirroksia ei ole toistaiseksi löydetty.

Kalliomaalaukset ovat keskittyneet Järvi-Suomeen, etenkin eteläosiin.