Pien-Saimaalla eletään nyt kuuminta sinileväkautta – Pidä lapset ja lemmikit pois vedestä, uinti omalla vastuulla

Levätilanne pitää arvioida joka kerta uudelleen. Vaikka Pien-Saimaan kunto on ollut paranemaan päin, tämän kesän ennuste on huonompi kuin monena aiempana kesänä.

Mika Strandén

Tältä näytti sinilevä tiistaina Myllysaaren uimarannan luona.
Tältä näytti sinilevä tiistaina Myllysaaren uimarannan luona.

Sinileväkausi on alkanut toden teolla Pien-Saimaan alueella. Etelä-Saimaa uutisoi tiistaina, että tällä viikolla levää on havaittu useilla uimarannoilla Lappeenrannassa ja Taipalsaarella.

Projektikoordinaattori Raija Aura Lappeenrannan seudun ympäristötoimesta kertoo, että levä alkaa tavallisesti kasvaa voimakkaammin juuri juhannuksen aikoihin. Syynä on järvivesien lämpeneminen.

– Sinilevä runsastuu juuri silloin, kun ruvetaan uimaan. Pien-Saimaalla levä on monena vuonna keskikesän aikaan rauhoittunut, Aura sanoo.

Toisaalta on olemassa myös levää, joka viihtyy viileässä vedessä. Kun vesi on viilenee syyskuussa, levää on tullut esiin uudestaan. Keväällä jäiden lähtiessä esiintyy toista levätyyppiä.

Sinilevätilanne elää järvissä jatkuvasti. Kun levä kasaantuu yhteen paikkaan, tilanne saattaa näyttää siinä huolestuttavalta, mutta se ei ole välttämättä joka paikassa yhtä paha.

– Tuulet ja virtaukset kuljettavat levämassoja. Tyynessä paikassa ne nousevat pintaan ja kasaantuvat. Hippuja näkyy veteen sekoittuneena selkävesilläkin, mutta rannassa levä näyttää aika hurjalta välillä, Aura toteaa.

Etukäteen levän määrää on siis vaikea ennustaa. Arvio levän määrästä pitääkin tehdä joka kerta paikan päällä. Tuulen suunta voi antaa jonkinlaista osviittaa levän sijainnista. Jos lahden perällä on levää, vastarannalla ei välttämättä ole sitä.

Mika Strandén

Levä vihersi Myllysaaren uimarannan vettä tiistaina.
Levä vihersi Myllysaaren uimarannan vettä tiistaina.

Levämyrkyt voivat oksettaa

Auran mukaan sinilevään pitää aina suhtautua niin kuin se olisi myrkyllinen, vaikka aina näin ei olisikaan. Levän myrkyllisyys saattaa vaihdella päivien välillä. Aura korostaa jokaisen omaa harkintaa siinä, miten toimia levän suhteen.

– Jos on kuuma kesäpäivä ja minä näen vähän levähippuja, niin kyllä minä menen uimaan enkä ole mitään oireita koskaan saanut. Sitten taas joku herkkäihoinen voi siitä saada jotain kutinaa.

Sinilevät voivat tuottaa useita erilaisia myrkkyjä, kuten hermo- ja maksamyrkkyjä. Erilaisten iho-ongelmien lisäksi sinilevämyrkky voi aiheuttaa erilaisia flunssan kaltaiset oireita ja vatsaoireita, kuten ripulia ja oksentelua.

– Jos sinilevä näkyy silmällä, silloin veteen ei kannata laittaa pieniä lapsia ja lemmikkejä. Pesu- ja löylyvettäkään ei kannata ottaa. Myrkky saattaa haihtua saunatilaan, Aura kertoo.

Kaikki vedestä tulleet oireet eivät johdu välttämättä sinilevästä, sillä levän joukossa saattaa olla muutakin eliöstöä.

Mika Strandén

Tältä kasaantunut sinilevä näytti Viipurin vanerin rannassa.
Tältä kasaantunut sinilevä näytti Viipurin vanerin rannassa.

Talvisateet haittaavat kehitystä

Raija Aura kertoo, että Pien-Saimaa on rehevöitynyt selvästi 1950-luvulta alkaen. Runsaat kymmenen vuotta sitten sinilevä kukki täällä järvessä koko talven ajan, mikä herätti viimeistään toimimaan järven puolesta. Sen jälkeen on tehty kunnostustoimenpiteitä, joiden ansiosta veden laatu on paranemassa.

– Muutos on lähtenyt parempaan suuntaan, mutta hirmu hidastahan se on. Mittausten ja ihmisten havaintojen perusteella vesi on kirkastunut ja monin paikoin ravinnepitoisuudet ovat alentuneet, Aura sanoo.

Toisaalta järven kunnossa on vuosittaista vaihtelua sääolosuhteiden vuoksi. Sade on yksi merkittävä tekijä, sillä se tuo valumia järveen.

Erityisesti talven sateet ovat haitallisia. Auran mukaan viime talvi oli huono vesistöjen kannalta joka paikassa, kun ei ollut lunta eikä kunnon pakkasia.

– Satoi paljon, ja kaikki valui suoraan järveen. Sen vuoksi ennuste tälle kesälle on huonompi kuin monena aikaisempana kesänä, Aura kertoo.

Kommentoidut