Muistokirjoitus: Lilja Penttilä 1921—2019

Muistokirjoitus: Lilja Penttilä 1921—2019

Lilja Maria Penttilä (o.s. Räsänen) syntyi 16. Helmikuuta 1921 Anni-Sofia ja Juho Räsäsen toisena tyttärenä.

Lilja syntyi silloisen Lappeen puolella Kalervonkatu 55:ssä ja asui koko elämänsä samalla paikalla. Toki tontille rakennettiin 1983 pienrivitalo ja Liljalla oli siinä viihtyisä ja moderni koti.

Hänet vihittiin avioliittoon 1943 Tampereella Teuvo Penttilän kanssa. Vain vajaa vuosi myöhemmin hänen maailmansa romahti suruviestin saavuttua: Korpraali Teuvo Penttilä oli kuollut jatkosodassa Pitman taistelussa 18.06.1944. Liljalle ja Teuvolle ei ollut tuolloin vielä syntynyt lapsia ja Lilja elikin loppuelämänsä leskenä ja koko tämän ajan henkisesti avioliitossa Teuvonsa kanssa. Lilja oli syvästi uskovainen, mutta ei tätä omaa vakaumustaan erikseen kenellekään tuputtanut.

Työelämässään hän teki pisimmän elämäntyönsä sukulaisensa Aune Schermanin Kukkakauppa Violassa. Täällä avoimen ja rehellisen asenteensa ansiosta hän saavutti asiakkaiden luottamuksen sekä irtokukkien, kukkavihkojen sekä seppeleiden luotettavana toimittajana. Kun kukkakauppa omistajan terveydellisistä syistä jouduttiin lopettamaan, niin hän peri Violan kaupallisen toiminnan ja jatkoi kukkakioskin pitämistä Lappeenrannan keskustassa.

Lilja oli armoitettu omaishoitaja jo ennen kun tuota nimikettä edes käytettiin. Hän teki tätä armon työtä pyyteettä ja useaan otteeseen. Hän hoiti muun muassa Helvi-sisarensa miestä Hjalmaria Yhdysvalloissa, serkkuaan Aino Kumpulaista Helsingissä ja lopulta Helvi-sisartaan Lappeenrannassa, kunnes tämä kuoli vuonna 2005.

Toisen elämäntyönsä Lilja teki kaatuneitten omaisten hyväksi. Hän tuli aivan liiton toiminnan alkaessa Sotaleskien ja Kaatuneitten Omaisten Liiton Lappeenrannan alaosaton johtokuntaan ja 1950-luvun alussa sen puheenjohtajaksi, missä tehtävässä hän toimi yli 50 vuotta, yhdistyksen toiminnan loppumiseen saakka. Lukemattomia ovat ne tapahtumat, teatterimatkat, kokoukset, juhlat, muistamiset jne jotka Llja järjesti. Vielä loppuvuosina, kun sotaleskien määrä oli vähentynyt pariin kymmeneen, Lilja järjesti kahvitilaisuuksia, joissa usein oli mukana seurakunnan edustus tai joku sotaorvoista.

On vaikea kuvata lyhyesti Liljan merkitystä Lappeenrannan seudun kaatuneitten omaisten, lähinnä sotaleskien ja sotaorpojen hyväksi. Hän oli se luottohenkilö, jonka puoleen käännyttiin kaikenlaisissa ongelmissa koskivatpa ne kaatuneitten omaisten taikka profaanin maailman asioita. Hänen toimestaan ratkesi usea epäselvä sotaleskeys tai sotaorpous kiistassa valtiokonttorin näkemystä vastaan. Kysyttäessä, miten hän jaksoi lapsettomana toimia sotaorpojen asioiden puolesta, oli vastauksena: kaikki sotaorvot ovat minun lapsiani.

Hän edusti kaksi kertaa Kaatuneitten Omaisten Liittoa Tasavallan Presidentin itsenäisyyspäivän juhlassa. Ansioistaan hänet kutsuttiin Liiton kunniajäseneksi 2012. Etelä-Karjalan sotaorpoyhdistyksen kunniajäsen hän oli vuodesta 2003 alkaen eli heti toiminnan alettua.

Lilja siunattiin iäisyysmatkalle 9.2.2019 Lappeenrannan Ristikankaan kappelissa. Siunauksen toimitti Liljan serkun tytär, piispa emerita, Irja Askola.

Liljaa kaipaamaan jäivät hänen läheisensä, työtoverit ja kaatuneitten omaiset.

Olli Scherman ja Mauri Niskakos

Kirjoittajat ovat Liljan lähiomainen ja Sotaleskien toiminnanjohtaja.

Luetuimmat