Kaupallinen yhteistyö | Lappeenrannan seurakunnat

Luukku 23. Jouluna muistetaan Jeesuksen syntymää sekä lähimmäisiä – katso tästä, mitä tapahtumia Lappeenrannan seurakunnissa järjestetään tänä jouluna

Vaikka kaupallisuus on läsnä monella tavalla nykyaikaisessa joulussa, kristillisellä sanomalla ja evankeliumilla on edelleen erittäin vankka sija suomalaisten joulunvietossa ja jouluperinteissä.
- Ehdottomasti joulunsanoma elää ja voi hyvin. Joulu on aikaa, jolloin sen äärelle pysähdytään kaikessa rauhassa, sanoo Lappeenrannan seurakunnan kappalaisen Mikko Ojanen.

Ojasen mukaan ihmisten halu kuulla evankeliumia tulee esille esimerkiksi Kauneimmat joululaulut -tapahtumien vuodesta toiseen jatkuvassa suosiossa.
- Evankeliumi tulee lauluissa ihmistä lähelle tuttujen sanojen kautta. Työpaikkahartauksissakin huomaa usein, että vaikka arjessa olisi kyse kovasta bisneksestä, niin joulunaikaan lauletaan tuttuja, hartaita joululauluja antaumuksella. Sellaiseen tuntuu olevan ihmisillä kova kaipuu, Ojanen pohtii.

Myös joulunajan jumalanpalvelukset ja hartaudet ovat vuodesta toiseen hyvin suosittuja. Ojanen kutsuukin leikkisästi suomalaisia salauskovaisiksi.
- Suomessa usko on usein yksityinen asia, josta ei tehdä numeroa. Jouluna hengellisyys ja rauhoittuminen saavat paremmin tilaa arjelta.

Uskonpuhdistuksen eli reformaation 500-vuotisjuhlavuosi päättyi marraskuussa, mutta sitä voi edelleen Ojasen mukaan juhlistaa esimerkiksi laulamalla Martti Lutherin tekemää Enkeli taivaan -virttä.
- Se oli hänelle erittäin rakas virsi ja sitä se on meille suomalaisillekin.

Joulu on muutakin kuin aatto

Suomalaisille joulun huipennus on muista maista poiketen jouluaatto, jolloin perinteisesti syödään hyvin, saunotaan ja jaetaan lahjoja. Useimmissa muissa kristillisissä maissa vasta joulupäivä, 25.12., on joulun suurin juhlahetki.

Ojanen toivoo, että Suomessakin joulua vietettäisiin pidempi aika, jottei yhteen aattopäivään latautuisi niin paljon odotuksia ja kiireitä. Vanhan sanonnan mukaanhan hyvä Tuomas tuo joulun tullessaan 21.joulukuuta ja joulunaika jatkuu loppiaiseen asti.
- Kaikkea ei tarvitse ehtiä suorittaa aattona, vaan joulua saa ja pitääkin viettää pidemmän aikaa, Ojanen sanoo.

Ojanen ei pidä lahjojen antamista pelkästään kaupallisena osana joulua: lahjat muistuttavat itämaan tietäjien tuomista lahjoista Jeesukselle, mutta ne ovat myös kaunis osoitus siitä, että on ajatellut lähimmäistään. Ojanen kannustaakin muistamaan myös aikuisia lahjoilla.
- Kyse ei ole siitä, minkä arvoinen lahja rahallisesti on, vaan sen osoittamisesta, että olen ajatellut toista ihmistä ja halunnut antaa hänelle jotakin.

Ojasen oma joulu kuluu osin kotipiirissä rauhoittuen ja osin töissä ollessa muun muassa jouluaaton yömessussa. Hän toivoo, että jokaisessa kodissa voitaisiin viettää rauhallinen ja turvallinen joulu. Esimerkiksi päihteiden käyttö ja yksinäisyys luovat moneen kotiin ikävän varjon.
- Jouluna on hyvä hetki muistaa lähimmäisiä ja käydä heidän luonaan kylässä. Se tuo joulumieltä kaikille, Ojanen sanoo.

Kynttilä rakkaan muistoksi

Vaikka tapa polttaa elävää tulta haudoilla juontaa juurensa jo antiikin ajoista, kynttilöitä on viety hautausmaille vasta reilu sata vuotta.

Kustaa Vilkunan mukaan ensimmäinen varma tieto suomalaisesta hautakynttilästä on vuodelta 1921, jolloin Helsingin Vanhalla hautausmaalla poltettiin kynttilää nuorena kuolleen tytön muistoksi. Tapa yleistyi pikkuhiljaa, vaikka vuosisadan alkupuolella kynttilät olivat kalliita, eivätkä edes soveltuneet ulkokäyttöön. Sota-aikana kynttilöistä oli pulaa kuten monesta muustakin tarvikkeesta, mutta sotien jälkeen tapa elpyi, kun sankarivainajia haluttiin kunnioittaa elävällä tulella.

Suomessa elävä tuli ja vainajat liitetään myös vanhaan Mikkelinpäivään sekä elonkorjuujuhlaan, joita vietettiin muinoin vuoden vaihteen juhlana. Ennen vanhaan uskotiin, että vuodenvaihde oli vaarallista ja poikkeuksellista aikaa, jolloin pahat henget olivat liikkeellä. Kekrituliksikin kutsutut tulet karkottivat pahoja henkiä ja samalla kokosivat ihmiset yhteen. Monet näistä vanhoista tavoista ovat siirtyneet myös meidän kristilliseen joulunviettoomme.

Kynttilän voi nykyään sytyttää myös verkossa. Muun muassa sytytakynttila.com-sivusto tarjoaa mahdollisuuden muistaa läheistä virtuaalisella kynttilällä. Bittiavaruudessa palava kynttilä on paitsi kätevä myös ympäristöä säästävä vaihtoehto.

Tänä vuonna oman lisänsä joulunviettoon tuo se, että jouluaatto on myös neljäs adventti ja siten aatto alkaa perinteisillä sanajumalanpalveluksilla Lappeen ja Lappeenrannan kirkoissa kello 10. Hautausmailla voi kynttilöitä sytyttäessä hiljentyä hartauteen:

Perhehartaus klo 13 ja 15 Nuijamaan kirkko, Tassiant. 9.

Perhehartaus klo 13 Joutsenon kirkossa, Penttilänt. 1.

Hautausmaahartaus klo 13 Villalan hautausmaa.

Hautausmaahartaus klo 14 Ylämaan hautausmaa, Leinont. 61.

Hautausmaahartaus klo 14 Lepolan kappelilla, Lepolankatu 11 A.

Aattohartaus klo 14 Lauritsalan kirkko, Kauppalankatu 1.

Aattohartaus klo 14.30 Joutsenon kirkossa, Penttilänt. 1.

Kukkalaitteen lasku klo 14.10 Joutsenon sankarihautausmaan päämuistomerkille, Joutsenon Lions Club.

Reserviläisjärjestöjen kunniavartio klo 14-17 Joutsenon sankarihaudoilla.

Perhehartaus klo 15 Lappeenrannan kirkko, Mannerheimink. 1.

Hautausmaahartaus klo 15 Vanha hautausmaa, Kauppak. 73.

Jouluaaton perhekirkko klo 15 Sammonlahden kirkko, Hietakallionk. 7.

Perhehartaus klo 15 Ylämaan kirkko, Koskent. 1.

Perhehartaus klo 15.30 Lappeen kirkko, Valtak. 35.

Sanajumalanpalvelus klo 16 Joutsenon kirkossa, Penttilänt. 1.

Hautausmaahartaus klo 16 Ristikankaan hautausmaa, Lavolank. 17.

Hautausmaahartaus klo 16 Lepoharjun hautausmaa, Ilottulantie 21.

Jouluhartaus klo 17 Sankarihautausmaa.

Perhehartaus klo 22 Ratapuiston joulu, Rata-/Hietalank.

Jouluyön messu järjestetään klo 23 sekä Lappeenrannan että Sammonlahden kirkoissa.

Aamuvirkuille järjestetään tuttuun tapaan sanajumalanpalvelukset Joutsenon, Lappeen. Lappeenrannan ja Lauritsalan kirkoissa jouluaamuna klo 7. Ylämaan kirkossa jumalanpalvelus alkaa klo 8 ja Nuijamaalla sekä Ristikankaan kappelilla klo 9.

Katso lisää Lappeenrannan seurakuntien verkkosivuilta!