Kaupallinen yhteistyö | Vihreät Virpi Junttila

Ehdokas Virpi Junttila haluaa tietää faktat ja arvioida päätösten vaikutukset ihmisten elämään

Sosiaalisesta tasa-arvosta ja luonnon hyvinvoinnista huolehtiminen toivat 44-vuotiaan tutkijaopettajan aikanaan Vihreään puolueeseen — ja ne ovat myös tulevien eduskuntavaalien tärkeimpiä kysymyksiä.

— Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa pitää löytää uusia 
keinoja saada nuoret pysymään tai tulemaan takaisin. Keskinäiseen 
kyräilyyn ja välistävetoihin ei maakunnilla ole varaa. Elinvoimaa pitää 
etsiä muualtakin kuin teollisuudesta ja teknologiasta, ja töitä on 
tehtävä yhdessä, kansanedustajaehdokas Virpi Junttila sanoo.
— Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa pitää löytää uusia keinoja saada nuoret pysymään tai tulemaan takaisin. Keskinäiseen kyräilyyn ja välistävetoihin ei maakunnilla ole varaa. Elinvoimaa pitää etsiä muualtakin kuin teollisuudesta ja teknologiasta, ja töitä on tehtävä yhdessä, kansanedustajaehdokas Virpi Junttila sanoo.

Tutkijaopettaja Virpi Junttila kehittää työssään matemaattisia malleja, joilla lasketaan esimerkiksi metsien hiilivarastoa satelliittikuvien perusteella. Nämä mallit ovat tärkeitä, kun arvioidaan metsien vaikutusta ilmastonmuutokseen. Kun hän laskee ilmakuvasta metsien hiilivarastoja, lopputulos ei ole oikea, jollei kaikkia faktoja ole otettu huomioon.

Tosiasiat ovat Virpille perusta myös silloin, kun hän hoitaa lappeenrantalaisten yhteisiä asioita Vihreiden edustajana niin kaupunginvaltuustossa kuin muissa luottamustoimissaan. Hän tutustuu aiheisiinsa tarkasti, ei pelkää nostaa esiin tärkeiksi katsomiaan asioita tai kyseenalaistaa yleistä mielipidettä, joka hokee säästöjä, keskittämistä, tehostamista, yksityistämistä.

— Päätöksiä tehdään liian usein välittämättä niiden kaikista vaikutuksista ihmisten elämään. Taloutta pitää hoitaa järkevästi, mutta kun lasketaan hintalappuja, pitää ottaa huomioon myös epäsuorat vaikutukset. Hyvä esimerkki ovat Lappeenrannan koulupäätökset, jotka perustuvat vain hallinnon tehokkuudelle ja neliöiden laskemiselle. Toisessa vaakakupissa on lasten ja nuorten hyvinvointi, johon suuret koulut voivat vaikuttaa epäsuotuisasti.

Virpin arviointikykyyn voi luottaa. Siinä missä valtaosa päätöksentekijöistä toimii mutu-pohjalta, perehtyy Virpi oikeasti asioihin. Hän on harvinainen yhdistelmä ahkeruutta, älykkyyttä, empatiaa ja ennakkoluulottomuutta. — Kari-Matti Vuori, tutkimusprofessori SAIMAARIUM

— Kun nyt pian tehdään riittävät vähennykset sisältävä suunnitelma, voidaan muutos tehdä asteittain ja hallitusti, mikä on kaikille parempi kuin lopulta kaikki kertarysäyksellä, tai se että ilmastonmuutos karkaa täysin käsistä,Virpi Junttila sanoo.

Perustulo ja koulutus turvattava

Sosiaalisesta tasa-arvosta ja luonnon hyvinvoinnista huolehtiminen ovat Virpille tärkeitä, ja siksi liittyminen Vihreisiin oli hänelle itsestään selvä asia.

— Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hiljattain julkaisema tilasto kertoo, että esimerkiksi työttömien perusturvan taso on nyt heikentynyt, kun oikeistohallitus on leikannut muun muassa työttömyysetuuksia ja yleistä asumistukea. Samaan aikaan myös lapsiperheiden köyhyys on kasvanut.

Hän kannattaa Vihreiden tavoitetta uudistaa sosiaaliturvaa perustulolla. Se tarkoittaisi, ettei ihmistä juoksutettaisi hakemassa toimeentulotukea vaan hän tietäisi, kuinka paljon hänellä on rahaa käytettävänään.

— Huoli jo ennestään heikosta toimeentulosta aiheuttaa perheissä stressiä, mikä taas huonontaa perheessä kaikkien hyvinvointia.

Koulutukseen ei Virpin mielestä voi koskaan panostaa liikaa.

— Peruskoulusta valmistuneiden oppimistulokset ovat laskeneet, ja on huolestuttavaa, jos nuorilla ei ole jatko-opintoihin tarvittavia taitoja. Ilman koulutuspaikkaa jääminen on aina sekä nuorelle itselleen että yhteiskunnalle haitallista ja kallistakin.

Koska nykyinen politiikka tuntuu olevan aikamoista teatteria, karisee monilta usko politiikkaan. Virpi on toiminnallaan palauttanut ainakin minun uskoni rehtiin politiikan tekoon. — Pepi Niemi, lastentarhanopettaja

Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi pitää Virpin mielestä laatia päästöbudjetti, jossa otetaan huomioon niin päästölähteet kuin -nielut. — Päästöbudjetti ei voi olla pelkkä poliitikkojen kompromissisuunnitelma, vaan se on tehtävä asiantuntijoiden tietojen pohjalta.

Päästöbudjetista työväline ilmastonmuutokseen

Virpi tietää, mitä yhteistä on suomalaisen luonnon moniarvoisuuden katoamisessa, ilmastonmuutoksessa ja soten kaatumisessa. Kaikissa näissä päätökset on tehty piittaamatta asiantuntijoiden tiedosta ja näkemyksistä. Sote kaatui mahdottomuuteensa, mutta suomalaisia metsiä hakataan surutta kiihtyvään tahtiin huomioimatta hakkuiden ilmasto- ja luontohaittoja.

— En vastusta hakkuita, mutta niiden määriä ja avohakkuiden ylivaltaa pitää vähentää. Pehmeämpi metsien käyttö on tärkeää luonnon, vesistöjen, ilmaston, virkistyskäytön ja matkailunkin kannalta.

Jotta ilmaston lämpeneminen pysyisi 1,5 asteen rajoissa, riittävistä päästövähennyksistä on tehtävä pitkän aikavälin suunnitelma.

— Pitää laatia päästöbudjetti, jossa otetaan huomioon niin päästölähteet kuin -nielut. Se ei voi olla pelkkä poliitikkojen kompromissisuunnitelma, vaan budjetti on tehtävä asiantuntijoiden tietojen pohjalta. Samalla on otettava huomioon muutkin vaikutukset, eli vähennysten vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, talouteen ja sosiaaliseen tasa-arvoisuuteen, koska vähennykset eivät saa käydä liikaa vähävaraisimpien kukkarolle.

Kun suomalaisesta metsästä on tullut talousmetsää, hömötiaisistakin on tullut erittäin uhanalaisia.

— Metsälajien uhanalaistuminen ei koske enää vain harvinaisimpia lajeja. Aivan tavallisista metsälinnuistakin on tullut harvinaisia, ja lajeja häviää kiihtyvällä vauhdilla.

Metsätaloudella on Junttilan mielestä vaihtoehtoja samoin kuin meillä kaikilla.

— Vaihtoehto on kohtuus. Meillä kaikilla on varaa kohtuullistaa kulutustamme. Talous perustuu jatkuvan kasvun tavoitteluun, mutta ne eivät ota huomioon ilmastonmuutoksen vaikutusta. Jos maailma ympärillämme muuttuu radikaalisti, talouskasvuakaan tuskin on. Toimimalla viisaasti ja kauaskatsoisesti nyt, mahdollistamme hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa.

Virpi ei tyydy ottamaan vastaan valmiita totuuksia, vaan paneutuu itse ja kaivaa asioita pintaa syvemmältä. Hän muodostaa omat mielipiteensä faktoihin nojaten ja sidosryhmiä kuunnellen unohtamatta poliittista yhteistyötä. — Marika Huttunen, kehitysjohtaja


Virpi Junttila

+ Äänestysnumero 25

+ LUT-yliopiston 44-vuotias tutkija ja opettaja ja LUMA-keskuksen Saimaan johtaja, jolle sosiaalinen tasa-arvo ja luonnon säilyminen ovat tärkeitä arvoja.

+ Perheeseen kuuluu lukiota käyvä 18-vuotias poika.

+ Harrastaa luonnossa ulkoilua ja liikuntaa, käsitöitä, kotoilua ja musiikkia.

+ Ison osan vapaa-ajasta vievät kokoukset: Junttila on Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa, maakuntahallinnossa, taidekoulu Estradin hallituksen puheenjohtajana ja Luonnonsuojeluliiton metsäryhmässä.