Kaupallinen yhteistyö | Psykoterapiakeskus Vastaamo

Kauneusihanteet, suorituspaineet ja kriisit horjuttavat monen tervettä suhdetta ruokaan — Psykoterapeutti: ”Sisäinen ahdistus pyrkii pintaan syömishäiriönä”

Anoreksia on tilastollisesti tappavin mielenterveyden häiriöistä, ja myös muut syömishäiriöt ovat elimistölle ja psyykelle kuormittavia. Apua kannattaa hakea mahdollisimman nopeasti, neuvovat Psykoterapiakeskus Vastaamon psykoterapeutit Erja Vanhala ja Pasi Korhonen.

Syömishäiriön taustalla on yleensä käsittelemätöntä ahdistusta. Kun oma 
elämä tuntuu hallitsemattomalta, ruoka on keino saada hallinnantunne. 
Myös jotkin urheilulajit altistavat sairaudelle, sanoo 
Psykoterapiakeskus Vastaamon psykoterapeutti Erja Vanhala.
Syömishäiriön taustalla on yleensä käsittelemätöntä ahdistusta. Kun oma elämä tuntuu hallitsemattomalta, ruoka on keino saada hallinnantunne. Myös jotkin urheilulajit altistavat sairaudelle, sanoo Psykoterapiakeskus Vastaamon psykoterapeutti Erja Vanhala.

Kaisu, 33, on suorittanut huippututkinnon ennätysajassa, löytänyt puolison ja perustanut tämän kanssa yhteisen, kauniin kodin. Hänellä on kaikki kunnossa. Tai niin kaikki luulevat, sillä kukaan ei tiedä, että hän sulkeutuu iltaisin kotiinsa, syö, ahmii — ja lopulta oksentaa.

Syöminen on ihmisen perustarve, olemassaolon edellytys, yhtä aikaa pakko ja nautinto.

Kun suhde syömiseen horjuu ja vääristyy, puhutaan syömishäiriöstä. Niistä on tullut etenkin länsimaisen yhteiskunnan vitsaus.

— Kun ruokaa on yllin kyllin tarjolla, osa alkaa käyttää ruokaa yhtenä keinona säädellä omia tunteitaan. Siitä on hyvin pitkälti kyse syömishäiriöissä, tiivistää Psykoterapiakeskus Vastaamon psykoterapeutti Erja Vanhala.

Mielikuva tyypillisestä syömishäiriöön sairastuneesta on noin 12—18-vuotias tyttö, jolla laihduttaminen karkaa käsistä anoreksiaksi, pakonomaiseksi laihduttamiseksi vaikka aina kuolemaan asti.

Mielikuva vastaa osin totuutta, mutta etenkin bulimiasta, ortoreksiasta ja BED:stä eli ahmimishäiriöstä kärsivät myös aikuiset.

—Läheskään aina syömishäiriö ei näy ihmisestä päälle päin, huomauttaa Vanhalan kollega, Psykoterapiakeskus Vastaamon psykoterapeutti Pasi Korhonen.

Siksi läheistenkin voi olla vaikea huomata ensimmäisiä varoitusmerkkejä.

Tyypillisesti anoreksiaan sairastuminen alkaa laihduttamisella, joka muuttuu syömättömyydeksi ja liikkuminen pakkoliikunnaksi. Ruokavalio supistuu, ja sairastunut viettää peilin edessä tarpeettoman pitkiä aikoja tarkastellen kehoaan kriittisesti, vaikka olisi jo aliravittu. Mielialamuutokset kuuluvat usein oirekuvaan.

Bulimiassa taas ahmiminen ja oksentelu ovat tunnusmerkkejä, ortoreksiassa pakonomainen tarve liikkua ja syödä mahdollisimman terveellisesti. Syömishäiriöön sairastunut voi olla myös tavanomaista kiinnostuneempi ruoanlaitosta ja ruoasta yleensä.

— Ruokablogin pitäminen ja kauniiden kattausten valokuvaaminen voi olla keino ylläpitää ulospäin terveeltä näyttävää suhdetta ruokaan ja syömiseen, vaikka totuus on ihan toinen, Vanhala sanoo.

Psykoterapiakeskus Vastaamon psykoterapeutti Pasi Korhonen kannustaa perheitä olemaan yhdessä. Se voi auttaa ehkäisemään syömishäiriöitä.

Kun elämää ei voi hallita, ruokaa voi

Kiira, 24, käy aamulla salilla ennen töihin menoa. Töihin hän varaa omaat eväät pieniin muovirasioihin — jokainen gramma on tarkkaan harkittu ja dieettiohjelman mukaan valikoitu. Töiden jälkeen edessä on vielä tehokas treeni, tämän viikon viides.

Sairastumisen taustalla on Korhosen ja Vanhalan mukaan monia syitä: yhteiskunnan, kulttuurin ja julkisuuden lietsomat ulkonäköihanteet, kotoa opitut mallit ja ajattelutavat, masennus ja ahdistus, uupuminen, kiire ja liian kovat suorituspaineet.

Usein sairaus puhkeaa elämän muutosvaiheessa.

— Kun omaa elämää ei pysty kontrolloimaan, yritetään hallita edes ruokaa ja liikkumista. Syömishäiriö on yksi tapa, jolla sisälle patoutunut ahdistus pyrkii pintaan, Vanhala kuvailee.

Sairastunut voi ajatella, ettei ole ansainnut ruokaa ja lopuksi, ettei ole ansainnut olla edes olemassa. — Erja Vanhala

Häiriön taustalle voi kätkeytyä hyvin syvälle olevia tunteita kuten häpeää ja syyllisyyttä.

— Sairastunut voi ajatella, ettei ole ansainnut ruokaa ja lopuksi, ettei ole ansainnut olla edes olemassa.

Myös jotkut harrastukset altistavat sairastumiselle. Vanhalan mukaan yksi esimerkki on vaikkapa viime vuosina muotiin noussut fitness-harrastus, jossa ravintomääriä tarkkaillaan erityisen tiiviisti. Harrastusta rinnastetaan urheiluun, vaikka tavoitteena on kehon muokkaaminen.

— Niin sanottu täsmäsyöminen ei ole normaalia näläntunteen ja energiantarpeen ohjaamaa syömistä. Toisaalta joskus urheilu-uran loppuminen voi myös altistaa syömishäiriölle, Vanhala sanoo.

Psykoterapikeskus Vastaamon psykoterapeutit Erja Vanhala ja Pasi Korhonen muistuttavat, että kun nuori sairastuu syömishäiriöön, koko perhe tarvitsee tukea.

 

Koko perhe sairastaa

Ensiksi Elli, 15, ajatteli laihduttavansa vain kilon tai kaksi. Pian laihduttaminen oli kuin huumetta: painoa piti pudottaa vielä vähän lisää, kutistaa ruokavaliota vielä pienemmäksi. Kotona puhe — tai paremminkin käskyt, kiroukset ja anelut — kiertyivät ruoan ympärille. Koko perheen elämä tuntui murentuvan.

Sairauden vakavuudesta kertoo paljon se, että kuntoutuminen vie sekä nuorilla että aikuisilla aikaa useita vuosia. Anoreksian ensimmäisessä, akuuteimmassa vaiheessa tarvitaan usein sairaalahoitoa ravitsemustilan korjaamiseksi.

Äärimmillään ravinnonpuute voi johtaa psykoottiseen tilaan, jolloin tarvitaan psykiatrista laitoshoitoa

— Fyysisesti tila on hengenvaarallinen, eikä ole enää mitenkään sairastuneen kontrollissa, Korhonen alleviivaa.

Sen jälkeen alkaa kuntoutumisvaihe, jossa opetellaan uudestaan terve suhde ruokaan, omaan kehoon ja mieleen esimerkiksi psykoterapiassa.

Kun nuori sairastuu, on syömishäiriö väistämättä koko perheen sairaus. Korhosen ja Vanhalan mukaan nuori tarvitsee perheensä tukea kuntoutumiseen, vaikka samaan aikaan koko perheen elämä ja vuorovaikutus voi olla täysin rikki.

Kotona pitäisi sallia kaikkien tunteiden näyttäminen, myös niiden ikävien. — Pasi Korhonen

— Se ei ole vanhemmuuden huippuhetki, vaan ihan hirveän ahdistavaa, kun oma lapsi ei syö, Vanhala myöntää.

Korhosen mukaan vanhemmat syyttävät hyvin herkästi itseään lapsensa sairastumisesta. Päällimmäisinä tunteina ovat hätä, pelko ja ahdistus, ehkä myös häpeä.

— Siksi vanhemmat tarvitsevat samalla tavalla tukea ja terapiaa kuin sairastunutkin. Vanhemmilla itsellään voi olla myös omia haasteita, joita on hyvä ratkoa ammattilaisen kanssa. Perhe on tärkein voimavara ja on tärkeää tukea vanhempien liittoa sairautta vastaan.

Hädän keskellä läheinen voi tuntea hyvin ristiriitaisia tunteita, mikä kärjistää edelleen perheen sisäistä vuorovaikutusta. Huutaminen, käskeminen tai komentaminen ei auta, sillä kyse on sairaudesta, joka hallitsee sairastunutta, ei päinvastoin, Korhonen korostaa.

— Sairastunut ei jätä syömättä tahallaan.

 

Kuuntele itseäsi ja läheistäsi

Syömishäiriöitä voi yrittää ehkäistä yksinkertaisella tavalla: kuuntelemalla ja olemalla läsnä läheisille arjessa. Myös aikuisten antamat roolimallit ovat tärkeitä.

—Kotona pitäisi sallia kaikkien tunteiden näyttäminen, myös niiden ikävien. Tämä voi olla kliseinen neuvo, mutta aikaa pitäisi käyttää älylaitteiden sijaan perheen yhteiseen aikaan. Jokaisella meistä on tarve tulla kohdatuksi ja ymmärretyksi, Korhonen sanoo.

Jos oman tai läheisen suhde ruokaan mietityttää, kannattaa Korhosen ja Vanhalan mukaan olla herkkänä.

— Apua on saatavilla monesta eri suunnasta. Mitä nopeammin sitä saa, sen parempi on ennuste.

Psykoterapiakeskus Vastaamo auttaa nopeasti

+ Psykoterapiakeskus Vastaamo tarjoaa psykoterapiaa ilman lääkärin lähetettä ja jonotusta. Ajan saa usein jopa samalle päivälle.

+ Psykoterapialla voidaan auttaa syömishäiriöön sairastunutta ja hänen läheisiään.

+ Lappeenrannan Vastaamon toimipisteessä työskentelee yhteensä kymmenen psykoterapeuttia ja työnohjaajaa. Asiakas voi saada paikasta riippumatta apua myös videovastaanoton ja verkkoneuvonnan kautta.

+ Lappeenrannan lisäksi Vastaamolla on 16 toimipistettä eri puolilla Suomea.

+ Vastaamo palvelee Lappeenrannassa osoitteessa Snellmaninkatu 10.

+ Lue lisää Psykoterapiakeskus Vastaamo