Rantasalmen Pappila on kulttuurin vaalijoiden ja tieteentekijöiden koti

Pian 150-vuotias Rantasalmen Pappila ei ole museo eikä matkailuyritys, vaan pieteetillä entisöity kulttuurikoti, jonka ovet ovat auki myös ystäville sekä kirjailija- ja konserttivieraille.

Antti Varonen

Rantasalmen Pappila noudattelee karoliinisen virkatalon pohjakaavaa: Rakennuksen ytimenä on suuri sali ja sen kahta puolta pareittain kaksi kamaria. Sisäänkäynti on keskeltä taloa pitkään eteiseen ja suoraan saliin. Salin uusrokokoo-kalusteet Maarit ja Jorma Kaimio ovat koonneet huutokaupoista. 1800-luvun valokuvan mukaisesti salissa on myös piano taffelipianon paikalla ja vanhaan tyyliin kudotut räsymatot. Pinkopahviseinien sabluunat on maalannut alkuperäisin sävyin Jorma Kaimion sisaren poika Panu Jauhiainen. Myös Jorma Kaimion  muotokuva takaseinällä on hänen tekemänsä.

Uusi elämänmuoto

Helsinkiläiset antiikintutkijat Maarit ja Jorma Kaimio olivat lapsineen viihtyneet pitkät kesälomansa Rantasalmen Lahdenkylällä 1976 alkaen niin hyvin, että halusivat muuttaa pysyvästi mukavien ihmisten ja kauniin luonnon keskelle.

Alkoi kartanon etsintä eläkepäivien kodiksi ja uuden elämänmuodon tyyssijaksi.

— Kartanoa ei löytynyt, mutta löytyi 1870 rakennettu pappila. Pari tuntia kiersimme rakennusta ja ihastuimme. Sen jälkeen oli aika selvää, että talo on meidän, jos hinnasta sovitaan ja kuntotarkastus puoltaa kauppaa, muistelee 12 vuoden takaista aikaa Jorma Kaimio.

Antti Varonen

Rantasalmen Pappila seisoo komeasti Myllymäen harjalla keskellä 2,5 hehtaarin puutarhatonttia, Kosulanlammen ja Pappilanjoen rannalla.

Terveeksi osoittautunut hirsirakennus kaipasi kuitenkin aitoutensa palauttamista. 1950-luvun remontissa alkuperäinen huonejärjestys oli pilkottu kirkkoherran ja kappalaisen asunnoiksi.

— Portaat yläkertaan oli siirretty keskelle salia, huoneet oli pienennetty, katot laskettu ja uunit purettu. Halusimme palauttaa rakennuksen mahdollisimman lähelle alkuperäistä valoisaa asuaan, kertoo Maarit Kaimio.

Ulkoasultaan suojellun rakennuksen peruskorjauksen suunnittelu annettiin vanhojen rakennusten entisöintiin erikoistuneelle arkkitehti Mona Schalinille.

Miljoonaurakka

Kattoremontilla ja rakennuksen ulkomaalauksella kesällä 2005 alkanut kunnostusurakka eteni syksyllä sisätiloihin.

— Ensin piti purkaa, jotta pääsi talon historiaan käsiksi, taustoittaa Jorma Kaimio.

Portaikko muutettiin salista pitkään eteiseen, niin kuin se on alunperin karoliinisen virkatalon pohjakaavassa ollut. Sitten siirtyivät seinät ja palauttivat alkuperäisen väljyyden pappilaan.

Antti Varonen

1800-luvun muotiväri oli kirkas sininen. Pappilan eteiseen Kaimiot teettivät tapetin hirteen liimattujen riekaleiden pohjalta.

— Alaslasketun katon takaa löytynyt alkuperäinen laipio säilytettiin. Sieltä löytyi myös väri salin roosanvärisiä pinkopahviseiniä koristavaan viininpunaiseen sabluunaan. Salin lattia piti rakentaa uudestaan, kertaavat Kaimiot restaurointia.

Myös Rantasalmen Pappilassa kävi niin kuin remonteissa tapaa käydä: into kasvoi työn edetessä.

— Ikäviä yllätyksiä ei peruskorjaus tuonut tullessaan. Mutta mitä enemmän talo paljasti mahdollisuuksiaan, sitä isommaksi urakka paisui. Myös kustannukset kaksinkertaistuivat alkuperäisistä, myöntää Jorma Kaimio ja arvioi kokonaiskustannukset talon hinta mukaan lukien pyöreäksi miljoonaksi.

Toistakymmentä ammattilaista teki 13 kuukautta töitä pieteetillä.

Kaimiot onnistuivat löytämään eri alojen osaajat läheltä: muutoksen urakoi savonlinnalainen rakennusliike, kirvesmiehet ja puusepät olivat Rantasalmelta, lasimestari Juvalta ja pinkopahvimestari Varkaudesta.

Antti Varonen

Piispan kamari toimii vierashuoneena. Taffelipianon päällä ovat esillä antiikintutkijoiden Maarit ja Jorma Kaimion viimeisimmät tieteelliset työt Petran hiiltyneistä papyruksista ja etruskeista.

Runsaan vuoden aikana Maarit Kaimiolla oli hyvää aikaa etsiä Pappilan rakentamisenaikuisia tapetteja ja perehtyä liimamaaleihin sekä kaakeleihin.

— Erilaisia katto-, lattia- ja ovilistoja tässä talossa on yhteensä kaksi kilometriä, ynnää Jorma Kaimio.

Kulttuurihistoriallinen teko

Lopputulokseen Kaimiot ovat erittäin tyytyväisiä.

— Kun yhtään sähköjohdon ja putken pätkääkään ei silloin jätetty uusimatta, ei yli kymmenen vuoden asumisen jälkeenkään ole paljoa muutettavaa ilmennyt. Ehkä muutama pistorasia sijoitettaisiin nyt toisin, nauravat Kaimiot.

Antti Varonen

Ruokasali on vihreänsävyinen. Takaseinällä on Juha Merran Jorma Kaimion eläkeläislahjaksi taiteilema humanistin muotokuva.

Pappilat ovat puolijulkisia rakennuksia ja olleet aina avoimia kyläläisille. Tätä henkeä ja perinnettä myös Kaimiot ovat vaalineet. He ovat auliisti avanneet kotinsa ovet rakennuksen historiasta kiinnostuneille ja iloiselle seuraelämälle: konserteille, kirjailijatapaamisille, tanssiaisille ja juhlille.

Rantasalmelaiset kiittävätkin Pappilaa paikkakunnan väriläiskäksi ja Kaimioiden urakkaa kulttuurihistorialliseksi teoksi.

Muutaman vuoden kuluttua Pappila täyttää 150 vuotta ja silloin on taas aika juhlia.

Mitä enemmän talo paljasti mahdollisuuksiaan, sitä isommaksi urakka paisui. Myös kustannukset kaksinkertaistuivat alkuperäisistä.

Eliel Saarinen
kastettiin salissa

Kaimioiden kodin erikoisuus on heidän työhuoneensa, vt. kirkkoherra Juho Saarisen entinen työhuone. Rovasti Saarinen oli kansainvälisesti tunnetun arkkitehtimme Eliel Saarisen isä.

Nyt kirkkoherran valoisassa kamarissa tehdään tiedettä. Maarit ja Jorma Kaimio tutkivat yhdessä amerikkalaisten kanssa Petran hiiltyneitä papyruksia. Maarit Kaimio kääntää lisäksi muinaiskreikkalaisia romaaneja. Jorma Kaimion tutkimuskohteena ovat etruskit ja Perugian tuhkauurnat.

Antti Varonen

Maarit ja Jorma Kaimio tekevät tiedettä arkkitehti Eliel Saarisen Juho-isän työhuoneessa.

— Voiko inspiroivempaa työympäristöä olla, kehuu Jorma Kaimio ja esittelee työhuoneen seinältä tervehtivää Eliel Saarista. Susan Saarinen on lahjoittanut Kaimioille muistoksi kuvan isoisästään.

Eliel Saarinen kastettiin Pappilan salissa 1873 ja hän eli ensimmäiset vuotensa täällä Myllymäellä.

Pappilan kirjastossa on myös Eliel Saarisen nurkkaus. Sen kalusteina on Saarisen Hvitträskin ateljeen viherhuoneesta tuttu valkoinen kalustoryhmä. Sohvan takana seinällä komeilee Saarisen kuuluisa jugendtyylinen Ruusu-ryijy.

Eliel Saarisen syntymän 150-vuotismerkkipäivää vuonna 2023 on Kaimioilla tarkoitus juhlistaa Pappilassa.

Antti Varonen

Kirjasto on entinen kirkkoherran kanslia. Siitä muistona on nurkassa paksun oven takainen betoniholvi, jossa säilytettiin kirkonkirjoja paloturvallisesti. Oikealla näkyy Eliel Saarisen nurkkaus Hvitträskistä tuttuine kalustoryhmineen.

Missä

Pappila Rantasalmen Myllymäellä 2,5 hehtaarin puutarhatontilla, Kosulanlammen ja Pappilanjoen rannalla.

Mikä

Arkkitehti Georg Wileniuksen suunnittelema Pappila on vuodelta 1870. Kolmekerroksisen, noin 500 asuinneliön hirsirakennuksen ulkoasu on suojeltu. Sisätiloja on muutettu remonteissa 1950- ja 1970-luvuilla sekä 2005. Yläkerrassa on 4 huonetta ja alakerrassa 7.

Ketkä

Antiikintutkija, etruskologian dosentti Jorma Kaimio, 71, on WSOY:n entinen toimitusjohtaja ja Akateemisen kirjakaupan entinen johtaja.

Antiikintutkija, filologi ja Helsingin yliopiston kreikan kielen ja kirjallisuuden emeritaprofessori Maarit Kaimio, 76, on erikoistunut papyrologiaan ja kreikkalaiseen draamaan.

Miksi
Kaimiot etsivät vanhan rakennuksen kunnostamisella uutta elämänmuotoa koko loppuelämäkseen.

Antti Varonen

Pappilan yläkerrassa on kyläilevää perhettä ja vieraita varten kolme makuuhuonetta: punainen, keltainen ja sininen kamari. Jorma Kaimio muistelee tanssiaisten aikaan Pappilan majoittaneen kerralla 27 vierasta.

Mitä opin?

Kaikki vanha ei ole pois heitettävää. Tämän oivaltaen ja Pappilan peruskorjauksen innoittamana Jorma Kaimiosta tuli 2008 Etelä-Savon rakennusperintöyhdistyksen perustajajäsen ja varapuheenjohtaja.

Vanhojen rakennusten vaalimisesta kiinnostuneet paikkakuntalaiset perustivat rakennusperinteen ystävien piirin, joka sittemmin kasvoi yhdistykseksi.

Ajatustenvaihto kypsyi myös konkreettisiksi teoiksi. Yhdistys osti Rantasalmen kirkonkylän laidalta 2009 purku-uhan alla olleen vanhan Rissasen kaupan ja perusti siihen varaosapankin eli ennen vuotta 1960 rakennettujen rakennusten osia ja materiaaleja myyvän Vanahoo ossoo -puodin.

Neuvontapiste välittää myös tietoa taitajista, materiaaleista, oikeista työtavoista ja avustusmahdollisuuksista.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.