Hygienia hävitti miasman

Tautien ehkäisy on mullistunut Suomessa sadassa vuodessa. Nyt pyritään välttämään liikaa siisteyttä turhissa tilanteissa.

Hygienia hävitti miasman

Etelä-Karjalan keskussairaala ei sijaitse Kahilanniemessä sattumalta. 1800-luvun lopulla vahvistuneen hygienian perinteen mukaisesti hoitolaitokset haluttiin vielä sotien jälkeenkin kaupunkikeskustojen ulkopuolelle raikkaitten tuulien tuiverrettavaksi.

1950-luvulla ei toki enää pohdittu miasmaa. Pari sataa vuotta aiemmin vallalla ollut käsitys tautien myrkyllisistä huuruista oli korvautunut moderneilla infektioteorioilla.

Bakteriologian läpimurron myötä vallalla ollut näkemys miasmasta alkoi siirtyä taka-alalle.

Käsien pesuun ja puhtauden vaalimiseen perustuneet hygieeniset teoriat osoittivat voimansa saman tien. Kun synnytyslääkärit alkoivat pestä käsiään ja instrumenttejaan, ei enää tarvinnut ihmetellä, miksi synnyttävät naiset kuolivat useammin sairaaloissa kuin saunoissa.

Tartuntataudit olivat yleisin kuolinsyy 1800-luvun puolivälissä. Tilastojen mukaan etenkin tuberkuloosi, lavantauti ja punatauti olivat kohtalokkaita sairastuneille. Viranomaiset kiinnostuivat tautien torjunnasta, kun korkea lapsikuolleisuus alkoi näyttää kansakunnan tulevaisuuden kannalta huolestuttavalta.

- Bakteriologian läpimurron myötä vallalla ollut näkemys miasmasta alkoi siirtyä taka-alalle, toteaa Suomen terveydenhuollon ja sairaalajärjestelmän kehittymistä tutkinut Toni Saarivirta.

Erityisesti pernaruton ja tuberkuloosin toteaminen bakteerin aiheuttamiksi infektioiksi mullisti vanhakantaisen ajattelun.

Taudinkuvien muuttuessa myös sairaalat muuttuivat. Nykyaikaisissa sairaaloissa taistellaan antibiooteille resistenttejä superbakteereja vastaan ja toisaalta pyritään huolehtimaan siitä, että ihmisen hyvinvoinnille välttämättömät suolistobakteerit säilyisivät toimintakykyisinä ankarimpienkin hoitojen yhteydessä.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.