Ikämies syttyy terveysneuvojen sijaan toiminnasta — ”Meissä elää sellainen Rokka-henki. Auktoriteetteja ei kumarreta.”

Kun puoliso joutui palvelutaloon, 64-vuotias Juhani Leskinen löysi äijäporukasta sisältöä elämäänsä.

Vesa Vuorela

Juhani Leskinen sai matalan kynnyksen ryhmien kautta elämäänsä lisää sosiaalista toimintaa.
Juhani Leskinen sai matalan kynnyksen ryhmien kautta elämäänsä lisää sosiaalista toimintaa.

Juhani Leskisen puoliso joutui pari vuotta sitten palvelutaloon. Vaikka Leskinen, 64, harrasti ahkerasti öljyvärimaalausta ja liikuntaa, hän kaipasi elämänsä täytteeksi muutakin.

— Olen aina tykännyt toimia ihmisten parissa. Sosiaalinen puoli on tärkeä.

Leskinen sai tutultaan Olavi Kähköseltä vinkin äijäporukasta, joka tapaa erilaisen toiminnan merkeissä viikoittain. Kyse oli Eläkeliiton Äijävirtaa-toiminnasta, jonka tarkoitus on lisätä ikääntyvien miesten hyvinvointia ja toimintakykyä.

Leskinen lähti mukaan toimintaan ja nyt hän jo vetää ryhmälle keilailua. Tänä vuonna hän on päässyt oppimaan myös uusia asioita: keilailun ja jumpan lisäksi porukalla on kokeiltu muun muassa elämänkaarivalokuvausta ja vierailtu ruokatehtaalla oppimassa ruokatietoutta.

— Elämänlaatu kohenee, kun löytyy uusia virikkeitä. Olen saanut toiminnan kautta uusia tuttavuuksia. Lähes kaikki ovat uusia kavereita, Leskinen pohtii.

Viimeisen neljän kuukauden aikana Leskinen on myös innostunut tiputtamaan kiloja. Kävelykilometrejä on kertynyt yhteensä nelisensataa.

Yksinäisyys on yksi merkittävimmistä hyvinvointia uhkaavista tekijöistä ikääntyneiden kohdalla. — Tapio Koskenmäki

Leskinen on huomannut, että eläköitymisen myötä moni mies jää helposti pyörimään kotinurkkiin. Niin ei välttämättä tapahtuisi, jos tarjolla olisi enemmän ryhmätoimintaa, jossa tehdään asioita miesten omista mielenkiinnon kohteista.

— Meissä miehissä elää sellainen Rokka-henki. Auktoriteetteja ei kumarreta. Ylhäältä päin ei voi syöttää, että liiku ja syö terveellisesti. Kun saa itse vaikuttaa toimintaan ja osallistua sen suunnitteluun, sitoutuminen näihinkin asioihin on vahvempaa.

Ikääntyvä mies kaipaa kaveruutta

Vesa Vuorela

Olavi Kähkönen, Juhani Leskinen ja Jorma Kailassaari keilaavat ja harrastavat yhdessä viikoittain Äijävirtaa-toiminnan ansiosta. Harrastusryhmien vapaaehtoisina vetäjinä on yleensä toimintaan osallistuvia miehiä.

Leskinen nostaa keilapallon kouraansa ja heittää Jorma Kailassaarelle, 69, haasteen.

— Uskallatko ottaa matsin?

Kailassaarta naurattaa.

— Ai, sitä käydään uhittelemaan!

Leskinen, Kailassaari ja kymmenisen muuta eläkeikäistä miestä valmistautuu matsiin Mikkelin keilahallilla. Samalla vaihdetaan kuulumiset ja puhutaan tulevista kokoontumisista: seuraavana päivänä syödään yhdessä perinneruokaa, sitä seuraavana on luvassa jumppaa.

Vielä vuosi sitten miehet eivät tunteneet toisiaan. Harvalla heistä oli säännöllisiä harrastuksia.

— Sosiaalisuus ennaltaehkäisee useita ikämiesten kohtaamia terveysriskejä ja parantaa myös henkistä hyvinvointia, kun taas yksinäisyys on yksi merkittävimmistä hyvinvointia uhkaavista tekijöistä ikääntyneiden kohdalla. Kyselyiden perusteella havaitsimme, että moni ikääntyvä mies kaipaa kaveruutta ja sosiaalista tekemistä, mutta nimenomaan miehille tarkoitettua toimintaa oli tarjolla vähän, toteaa Eläkeliiton projektisuunnittelija Tapio Koskenmäki.

Koskenmäen mukaan miesten kaveruussuhteet ovat usein työpaikoilla, joten eläkkeelle jääminen on osoittautunut monelle miehelle yllättävän vaikeaksi kokemukseksi.

Äijäryhmissä puhutaan sosiaalisten kohtaamisten kylkiäisenä terveyden ylläpitämisestä, mielen hyvinvoinnista ja elinikään vaikuttavista tekijöistä. Osallistumiskynnys on tehty matalaksi: toiminta on pitkälti ilmaista ja teemat miesten toivomia.

— Kun seniori-ikäisiltä miehiltä on kysytty, mitkä asiat edistävät heidän toimintakykyään ja arjessa selviämistä, liikuntataitojen lisäksi esille ovat nousseet esimerkiksi tietotekniset taidot ja keskusteluryhmät, joissa puhutaan elämästä, kertoo Mikkelissä toimintaa vetävä Olavi Kähkönen.

Äijävirtaa-ryhmiä on yli 30 paikkakunnalla ympäri Suomen.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.