Inarin meteoroidi: Tämän tiedämme nyt

Viisi kysymystä ja vastausta Inariin marraskuussa pudonneesta meteoroidista.

Jarmo Moilanen/Google/Ursa

Tältä näyttää Inarin meteoroidin lentorata. Keltainen viiva näyttää tulipallon valoisan lennon vaiheen. Musta kaareva nuoli kuvastaa pimeän lennon vaihetta, jonka aikana suuri määrä palasia on päätynyt Vätsärin erämaahan punaisella merkitylle seudulle.
Tältä näyttää Inarin meteoroidin lentorata. Keltainen viiva näyttää tulipallon valoisan lennon vaiheen. Musta kaareva nuoli kuvastaa pimeän lennon vaihetta, jonka aikana suuri määrä palasia on päätynyt Vätsärin erämaahan punaisella merkitylle seudulle.

Poikkeuksellisen kirkkaana loistanut tulipallo herätti huomiota Inarin taivalla 16. marraskuuta. Tämän tiedämme meteoroidista nyt:

Kuinka suuri meteoroidi oli?

Ilmakehään saapuessaan meteoroidin halkaisija oli noin puoli metriä ja sillä oli noin 100—300 kilon massa, josta suurin osa tuhoutui ilmakehän aiheuttaman kitkan seurauksena.

On käytännössä varmaa, että meteoroidista on tullut kappaleita myös maahan asti. Arvioiden mukaan maahan on saattanut pudota painoltaan yhteensä jopa useita kymmeniä kiloja. Maahan pudonneista kappaleista suurin osa on todennäköisesti pienikokoisia.

Minne se putosi?

Meteoroidin lentoradan mallinnuksen perusteella se hajosi palasina Vätsärin erämaan eteläosaan Kessiin. Paikka on Norjan ja Venäjän rajan tuntumassa Inarijärvestä koilliseen.

Meteoriittien arvioidaan levinneen noin 60 neliökilometrin laajuiselle alueelle.

Mistä se tuli?

Meteoroidi oli omasta Aurinkokunnastamme lähtöisin. Se kiersi Auringon kerran noin 2,5 vuodessa, ja kävi kierroksellaan vain hiukan Maan radan sisäpuolella. Ratansa uloimmassa pisteessä meteoroidi on käynyt asteroidivyöhykkeellä Marsin radan ulkopuolella.

Asteroidivyöhykkeen uloimmasta ratapisteestä meteoroidi matkasi noin 700 miljoonaa kilometriä ennen kuin se törmäsi maapalloon.

Heti ilmakehään saavuttuaan kappaleen nopeus oli noin 13 kilometriä sekunnissa.

Kuinka kovaa vauhtia meteoroidi putosi ilmakehässä?

Heti ilmakehään saavuttuaan kappaleen nopeus oli noin 13 kilometriä sekunnissa. Moninkertaisesti ääntä nopeampi vauhti synnytti voimakkaan paineaallon, joka kuului maahan räjähdyksen kaltaisena pamahduksena ja jyrinänä ja sai ikkunat ja talot tärähtelemään.

Valoisaksi kappale syttyi 91 kilometrin korkeudella Ivalon lounaispuolella. Koillista kohti matkannut kappale roihusi epätavallisen pitkään: 9,5 sekuntia, ja sen valoisa lento sammui huomattavan matalalla, noin 20 kilometrin korkeudella maasta.

Lennon aikana kappale lohkeili pienempiin osiin, mikä aiheutti yhteensä neljä kirkasta välähdystä.


Onko meteoriitteja löytynyt?

Tähän mennessä meteoriitteja eli maahan pudonneita kappaleita ei ole löytynyt. Tähtitieteellisestä yhdistyksestä Ursasta lähti marraskuussa etsintäpartio haravoimaan meteoriittien mahdollisia putoamispaikkoja. Alue on kuitenkin sen verran laaja, syrjäinen ja maastoltaan haastava, että meteoriittien löytäminen on hyvin hankalaa.

Lisähankaluutta etsintään aiheutti marraskuun pimeys ja heikot jäät. Maastossa kappaleet ovat peittyneet lumeen nopeasti.

Ursa aikoo jatkaa meteoriitin kappaleiden etsintöjä keväällä.

Lähde: Ursa

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.