Tänä vuonna fleksataan, syödään helposti ja vähennetään hävikkiä — Ruokatrendit muuttuvat, mutta Suomessa perinteistä pidetään kiinni

Tulevaisuuden ruoka voi olla yksilölle räätälöity ravintojuoma.

Suomessa saatavilla olevien raaka-aineiden valikoima on kasvanut valtavasti viimeisen 50 vuoden aikana.
Suomessa saatavilla olevien raaka-aineiden valikoima on kasvanut valtavasti viimeisen 50 vuoden aikana.

Olemme uuden vuoden ja vuosikymmenen alussa. Maailmalla trenditoimistot ovat laatineet listoja siitä, mitä ja miten syömme ja juomme vuonna 2020, mutta miten suomalainen ruokakulttuuri muuttuu?

Hitaasti, varmasti ja perinteistä kiinni pitäen. Näin pohtii ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä Helsingin yliopistosta.

Syöminen on muuttunut aina ja koko ajan. Ei voida sanoa, milloin suomalainen ruokakulttuuri olisi ollut aidoimmillaan, Johanna Mäkelä toteaa.

— Minua kiinnostavat jatkumot. Otetaan esimerkiksi puuro: se ei ole nykyaikana varsinainen hitti, mutta jos menet aamiaiskahvilaan, siellä on takuulla tarjolla jonkinlaista tuorepuuroa, joka on höystetty herkuilla. Vaikka kyseessä ei ole vedestä ja hiutaleista keitetty puuro, emme silti ole luopuneet asiasta nimeltä puuro.

— Täällä on aina syöty paljon viljaa, oli nimi sitten leipä, velli tai puuro.

Muutoksen hitaudesta kertoo se, että ruisleipä äänestettiin satavuotiaan Suomen kansallisruoaksi.

Samaan aikaan ketodieetin kaltaiset trendit julistavat, että vilja on paha asia. Mutta silti:

— Kun vähähiilihydraattisuus tuli, leipomot alkoivat tehdä karppaajien leipää. Niin rakas asia leipä meillä suomalaisille on, Mäkelä muistuttaa.

Perinteistä pidetään kiinni, vaikka ruokavalio muuttuisi.

— Nykyaikana on mahdollista tehdä vegaaninen joulukinkku — se osoittaa, että tietyt asiat ovat sidoksissa vuotuisjuhliin, mutta asian suhteen voidaan olla luovia.

Suomalaisen joulupöydän antimissa näkyy edelleen talonpoikainen aika, ja lanttulaatikosta pidetään kiinni — ainakin toistaiseksi. Voi toki tulla päivä, jolloin paistetaan viimeinen lanttulaatikko

— Nyt jo sen tilalle on tullut bataattilaatikko. Se kertoo hiljaisesta muutoksesta.

Iso ja kiinnostava ruokakysymys Johanna Mäkelän mukaan ovat käytössä olevat raaka-aineet.

— Muutos on ollut suuri 1970-luvulta lähtien. Meillä on nykyisin aivan erilaiset raaka-aineet kuin silloin. Muistan, kun söin ensimmäisen mangoni: en muista tarkkaa aikaa tai päivää, mutta se tapahtui 1980-luvulla Helsingin kauppatorilla, kun olin nuori aikuinen. Silloin se oli eksoottinen hedelmä. Nyt oletetaan, että se on joka kaupan perusvalikoimaa.

Kun vähähiilihydraattisuus tuli, leipomot alkoivat tehdä karppaajien leipää. Niin rakas asia leipä meillä suomalaisille on. — Johanna Mäkelä

Tulevaisuuden ruokatrendejä tai ylipäätänsä ruokaa pohtiessa voi miettiä, mikä tulevaisuudessa on ruokaa. Vuosikymmenet ovat tuoneet pöytiin eksoottiset hedelmät ja mausteiset ruoat, mutta mitä jos ne katoavat?

— Tuleeko meille kokonaan uusia tuotteita tai raaka-aineita? Mikä on syötävää ja mikä ruokaa? Vai tuleeko bioreaktoreja, jotka tuottavat syötävää massaa? Onko ruokamme peräisin luonnosta vai laboratoriosta?

Tällainenkin vaihtoehto on otettava huomioon.

— Jo nyt on olemassa tuotteita, joissa on kaikki tarpeelliset ravintoaineet. Ne ovat sellaista kaunista, beigeä juomaa. Tulevaisuudessa voidaan ehkä tehdä yksilöllisesti räätälöidyt ravintojuomat.

Mutta jos niin käy, mistä sitten puhutaan ruokapöydässä? Muistelevatko tulevaisuuden ihmiset ravintopirtelönsä ääressä sitä vanhaa aikaa, kun ruokaa vielä pureskeltiin?

— Aivan. Ei pidä unohtaa, että syömisellä on muitakin merkityksiä kuin pitää meidät hengissä.

Nuori sukupolvi haastaa nykyisen myös ruokakulttuurin osalta. Vaikka vanhat jyyrät pitävät kaksin käsin kiinni pihvistään, ilmastokysymykset vaikuttavat myös ruokaan. Keskustelu aiheesta käy kuumana ja menee tunteisiin.

— Ruokavaliomme täytyy sopeuttaa sen mukaan, miten ilmasto muuttuu, Mäkelä vahvistaa.

— Ruoan syömisessä on se hieno piirre, että jokainen voi tehdä päätöksiä sen suhteen. Se mitä syö, on yhden ihmisen vallassa. Voimme tehdä valintoja niin kotona, kahvilassa kuin työpaikkaruokalassakin.

Ruokavalinnat ovat arkipäiväinen keino vaikuttaa maailmaan.

AOP

Ruoalla on paljon muitakin merkityksiä kuin ravinnontarpeen tyydyttäminen. Ruoka liittyy olennaisesti esimerkiksi erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin.
Ruoalla on paljon muitakin merkityksiä kuin ravinnontarpeen tyydyttäminen. Ruoka liittyy olennaisesti esimerkiksi erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin.

Hittipastan tekijä kaipaa hyvää einesruokaa

— Nykyisin valintoja ohjaa enemmän se, mitä ei syödä, kuin se, mitä syödään, Mäkelä kuvailee.

Nykyajan ruokavaikuttajat muuttavat lautasen sisältöä resepti reseptiltä. Heidän valttejaan ovat houkuttelevat kuvat, kilpailusta johtuva paine kehittää koko ajan jotain uutta ja vapaus valita, mitä tekee. He eivät ole kokkeja tai keittiömestareita vaan ruokablogien kirjoittajia.

Yksi maan suosituimmista bloggareista on Liemessä-blogin Jenni Häyrinen. Hän allekirjoittaa ruokaprofessori Johanna Mäkelän lausuman: ruokatrendit ovat jatkumo.

— Vuosi on lyhyt aika muutoksessa. On asioita, jotka jatkuvat. Taustalla on voimia, jotka vaikuttavat, mutta oikeasti on vaikea ennustaa, mikä nousee ja lyö läpi, hän kuvailee ruokatrendien syntyä.

Markkinoilla olisi tilaus hyvälle einesruoalle, jota voi syödä ilman häpeää. — Jenni Häyrinen

Viime vuoden helmikuussa Jenni Häyrinen oli yksin kotona ja teki lounaaksi nopean pastan. Hän laittoi uuniin fetaa, chiliä, tomaattia ja oliiviöljyä, paahtoi ja sekoitti pastaan. Ruokahitti oli syntynyt.

Google julkaisi joulukuussa listan vuoden 2019 haetuimmista asioista, ja Suomessa ruokakategorian haetuimmaksi nousi Häyrisen uunifetapastan resepti.

— Postauksella on 1,7 miljoonaa sivulatausta, hän kertoo.

Muita haettuja ruokia olivat Lyonin kana, raastekeitto ja voileipäkääretorttu.

Suomen viime vuoden haetuin ruoka uunifetapasta on helppo tehdä. Ei tarvitse kuin panna ainekset vuokaan ja vuoka uuniin.

Jokainen hittipastaa tehnyt ja syönyt on huomaamattaan osallistunut maailmanlaajuisesti merkittävään trendiin. He ovat syöneet kasvisruokaa.

— Minä vältän tästä asiasta paasaamista enkä blogiposteissa puhu ilmastonmuutoksesta. Yritän vaikuttaa asiaan positiivisuuden kautta, Häyrinen kertoo.

— Syön itse lihaa, mutta en juurikaan enää julkaise liharuokien reseptejä. Niitä on jo aika paljon vuodesta 2006 lähtien.

Häyrisen mukaan nousussa ovat myös ruoanlaiton helppous ja elämyksellisyys. Hän itse odottaa einesruokien vallankumousta.

— Markkinoilla olisi tilaus hyvälle einesruoalle, jota voi syödä ilman häpeää, hän toteaa.

— Kaupat voisivat myös vastata tähän kysyntään hyvällä valmisruoalla tai ruokakasseilla, joissa on valmiit ainekset johonkin ruokaan.

Mervi Pasanen

Uunifetapastan suosiota selittänee se, että ateria on helppo ja nopea valmistaa.
Uunifetapastan suosiota selittänee se, että ateria on helppo ja nopea valmistaa.

Uunifetapasta

150—200 g pala fetajuustoa

puolikas punainen chilipalko

1—2 rasiaa kirsikkatomaatteja

mustapippuria myllystä

Laita uunivuokaan loraus oliiviöljyä ja pala fetajuustoa kokonaisena.

Pilko päälle puolikas punainen chilipalko.

Ympäröi fetajuusto yhdellä tai kahdella rasiallisella kirsikkatomaatteja.

Pyöräytä päälle mustapippuria myllystä.

Paista 15 minuuttia 200 asteessa.

Nosta sitten lämpö 225 asteeseen ja laita uunin grillivastus päälle.

Paahda kymmenisen minuuttia.

Tarjoa hyvän pastan kera.