Influenssa ei ole vain ihmisen vitsaus — Tautiin voivat sairastua myös linnut, siat ja hevoset

Influenssavirukset ovat yksinkertaisia, mutta tehokkaita loisia. Ihmiseen päästessään ne tiirikoivat itsensä soluihin ja muuttavat ne virusten kopiokoneiksi.

Kai Skyttä

Influenssan oireiden kirjo on laaja. Kuume voi olla korkea, mutta toisilla tauti jää myös lieväksi.
Influenssan oireiden kirjo on laaja. Kuume voi olla korkea, mutta toisilla tauti jää myös lieväksi.

Niitä leijuu ilmassa ja makaa pöydillä, ovenkahvoilla, kännyköiden näytöillä ja porraskaiteilla. Suurennoksissa ne näyttävät nystyräisiltä stressipalloilta, ja stressipallojen tapaan ne ovat itsessään käytännössä elottomia.

Tilanne muuttuu, kun ne päätyvät hengitysteiden limakalvoille ja tunkeutuvat solujen sisään. Siellä ne alkavat lisääntyä ja sairastuttavat ihmisen.
Influenssaviruksella on varsin yksinkertainen koneisto, jossa ei ole mitään ylimääräistä: proteiinikuoren eli kapsidin sisällä on perimä ja perimää kopioivia entsyymejä.

Näiden vähäisten aineksien avulla influenssavirukset kykenevät aiheuttamaan vakavan sairauden Maailman terveysjärjestö WHO:n arvion mukaan 3—5 miljoonalle ihmiselle vuosittain. Influenssaan kuolee 250 000—500 000 ihmistä joka vuosi.

Miten ne tekevät sen?

Päivi Virta-Salo

INfluenssaviruksen pinnalla on kahta erityyppistä proteiinia. H-proteiinin avulla virus avaa pääsyn esimerkiksi ihmiselimistön soluun. N-proteiinin avulla uudet virukset pääsevät solusta ulos. Kuvassa H3N2-virus.
INfluenssaviruksen pinnalla on kahta erityyppistä proteiinia. H-proteiinin avulla virus avaa pääsyn esimerkiksi ihmiselimistön soluun. N-proteiinin avulla uudet virukset pääsevät solusta ulos. Kuvassa H3N2-virus.

Virukset käyvät kilpajuoksua elimistön puolustusjärjestelmiä vastaan

Virukset pystyvät huijaamaan ihmisten puolustusjärjestelmiä. Ne livahtavat sisään elimistössämme oleviin soluihin ja kaappaavat niiden toiminnot omaan käyttöönsä. Soluista tulee viruksen kopiokoneita, ja ihminen sairastuu.
Influenssaviruksien tehokkuuden salaisuus on niiden kyvyssä muuntua helposti ja nopeasti.

— Viruksen lisääntyessä sen omat entsyymit kopioivat perimää väärin, jonka seurauksena virus muuntuu. Tämän kaltaista influenssaviruksen muuntumista esiintyy jatkuvasti, kertoo erityisasiantuntija Niina Ikonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n asiantuntijamikrobiologiayksiköstä.

Joskus käy myös niin, että kaksi erilaista virusta päätyy lisääntymään samaan soluun. Tuolloin ne pystyvät helposti ottamaan osan perimästä toisiltaan, jolloin syntyvä virussukupolvi on erilainen kuin edeltäjänsä.
Kaikki uudet virukset eivät menesty.

— Osa uusista muuntuneista viruksista on elinkelvottomia eivätkä kykene levittämään tautia.

Toisinaan kuitenkin syntyy geeniyhdistelmältään uudentyyppisiä viruksia, jotka ovat elinvoimaisia ja kykenevät helposti tarttumaan ihmisestä toiseen. Niiden etuna on usein se, että ihmisen suoja uudenlaisia viruksia vastaan voi olla heikko tai se voi puuttua kokonaan.

Silloin virukset voivat hyvin nopeasti levitä eri puolille maapalloa ja aiheuttaa huomattavasti tavallista enemmän vakavia sairauksia ja kuolemia. Viimeksi tällaisen maailmanlaajuisen pandemian aiheutti vuonna 2009 influenssa A(H1N1)-virus, joka tunnetaan myös sikainfluenssana.

Nimensä se sai siitä, että virus muistutti perimältään eniten sioilla tavattua influenssavirusta.

Päivi Virta-Salo

Kun kaksi eri virusta kohtaa samassa solussa, voi syntyä uudenlainen virus, jota vastaan ihminen ei osaa vielä puolustautua.
Kun kaksi eri virusta kohtaa samassa solussa, voi syntyä uudenlainen virus, jota vastaan ihminen ei osaa vielä puolustautua.

Siat sairastavat ihmisten tapaan

Ihminen ei ole ainoa eläinlaji, joka kärsii influenssasta. Influenssaviruksia esiintyy linnuissa, erityisesti vesilinnuilla, mutta myös sioilla ja hevosilla.

Sikojen ja hevosten influenssa muistuttaa etäisesti ihmisen influenssaa. Sairaus muun muassa nostaa kuumeen ja aiheuttaa yskää.

Linnuilla influenssavirukset iskevät usein ruuansulatukseen, jolloin ne aiheuttavat vatsatautia. Lintuinfluenssa voi olla linnuille tappava tauti.

Vuonna 2009 levinnyt sikainfluenssavirus oli sekoitus sikojen, lintujen ja ihmisten influenssavirusten perimää. Tällaiset virukset pystyvät joskus tarttumaan eläimestä ihmiseen, mutta eivät enää ihmisestä toiseen ihmiseen. Sikainfluenssa levisi kuitenkin tehokkaasti myös ihmisten keskuudessa.

Sikainfluenssaviruksen jälkeläisiä, A(H1N1)pdm09-viruksia on edelleen liikkeellä, mutta enää ne eivät aiheuta yhtä paljon tuhoa kuin vajaat kymmenen vuotta sitten.

— Nyt ihmisille on jo kehittynyt suoja tätä virustyyppiä vastaan, Ikonen kertoo.

Oireita laaja kirjo, mutta kaikki eivät sairastu

Kaikki influenssatartunnan saaneet eivät välttämättä sairastu. Terveyskirjasto Duodecim arvioi, että noin puolet tartunnan saaneista saa influenssan oireita kuten korkeaa kuumetta, lihassärkyä, kurkkukipua.

Osalla sairastuneista tauti jää lieväksi, kun taas toisilla se aiheuttaa vakavan, sairaalahoitoa vaativan influenssan.

Suurimman riskin influenssa aiheuttaa huonokuntoisille ja iäkkäille henkilöille sekä niille, joilla on jokin perussairaus, kuten esimerkiksi astma tai krooninen sydänsairaus. Riskiryhmille tarjotaan Suomessa maksuton influenssarokotus.

Päiväntasaajalla ja trooppisilla alueilla influenssaa esiintyy ympäri vuoden, mutta Suomessa influenssakausi painottuu talveen.

Päiväntasaajalla influenssaa ympäri vuoden

Influenssarokotuksen koostumusta vaihdellaan vuosittain sen mukaan, mitä viruksia maailmalla liikkuu. Maailman terveysjärjestö WHO antaa kaksi kertaa vuodessa eteläiselle ja pohjoiselle pallonpuoliskolle erikseen suositukset rokotteeseen sisällytettävistä viruksista.

Virusten nopean muuntautumiskyvyn vuoksi sopivan rokotteen löytäminen on haastavaa.

— WHO:n seuraavaa influenssakautta koskeva suositus annetaan pohjoiselle pallonpuoliskolle helmikuun lopulla, mutta influenssakausi alkaa meillä tavallisesti marras—joulukuussa. Sinä aikana virus ehtii jo muuntua, Ikonen sanoo.
Päiväntasaajalla ja trooppisilla alueilla influenssaa esiintyy ympäri vuoden, mutta Suomessa influenssakausi painottuu talveen. Syytä tähän ei tarkkaan tiedetä.

— Syynä voi olla se, että kylmä ja kuiva ilma edesauttaa viruksen selviämistä ja pitää sen kauemmin elinkykyisenä. Talvikaudella ollaan työpaikoilla ja kouluissa, eli ihmiset pakkautuvat tiiviisti yhteen. Epidemian käynnistyminen ja ajoittuminen vaatii todennäköisesti monen tekijän summan.

Päivi Virta-Salo

WHO:n mukaan marraskuussa influenssaa esiintyi eniten keskisessä Afrikassa ja Aasiassa. Suomessa kausi on vasta alussa.
WHO:n mukaan marraskuussa influenssaa esiintyi eniten keskisessä Afrikassa ja Aasiassa. Suomessa kausi on vasta alussa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.