Sauli Niinistön henkilökuva: Suurelle suosiolle ei ole selkeää yksittäistä syytä — Yksi presidentin meriiteistä on hyvin opeteltu ulkopolitiikka

Sauli Niinistö on kuin antiikin sankari, jonka matkalle on kasaantunut sekä koettelemuksia että onnea. Kansainvälisen tilanteen kiristyttyä ulkopolitiikan johtajuus on korostunut.

Arttu Muukkonen

Sauli Niinistö ja Jenni Haukio vierailivat Lappeenrannassa Suomen 100-vuotismaakuntamatkalla kesällä 2017.
Sauli Niinistö ja Jenni Haukio vierailivat Lappeenrannassa Suomen 100-vuotismaakuntamatkalla kesällä 2017.

Sauli Väinämö Niinistö teki historiaa. Suomessa tasavallan presidenttiä ei ole koskaan ennen valittu suorassa kansanvaalissa ensimmäisellä kierroksella.

Suurelle suosiolle ei löydy selkeää yksittäistä syytä. Se varmasti vaikuttaa, että kansainvälinen tilanne on kiristynyt. Uudessa ajassa Niinistön on koettu onnistuneen ulkopolitiikan johtamisessa.

Yksi tekijä voi olla, että 2012 presidentiksi ensi kertaa noussut Niinistö on palauttanut instituutiolle tietynlaista arvokkuutta kansanomaisen Tarja Halosen jälkeen.

Myös henkilöön liittyvät syyt vaikuttavat; Niinistön tarina vetoaa ihmisiin. Erilaiset kannatusmittaukset ovat jo vuosia kertoneet laajasta suosiosta. Kun Niinistö ja Jenni Haukio ovat vierailleet maakunnissa, toriyleisö on ottanut heidät vastaan kuin kuninkaalliset.

Niinistön puhetapa on koukeroinen ja pohdiskeleva. Siinä hän tuo mieleen toisen varsinaissuomalaisen presidentin, Mauno Koiviston.

Rento ja tiukka yhtä aikaa

Niinistön persoonassa yhdistyvät kiinnostavalla tavalla kova ja pehmeä. Niinistö on yhtä aikaa rento ja tiukka.

1990-luvulla hän tuli valtakunnan julkisuuteen kokoomuksen puheenjohtajana, joka jankkasi talouskurista, äksyili, nipotti ja itketti ministereitä.

Lipposen hallituksista mieleen on jäänyt rullaluisteleva valtiovarainministeri, joka sivuille vilkuilematta teki rajuja leikkauksia ja siinä sivussa vei Suomen euroon.

Presidenttinä Niinistö on ällistyttänyt kansalaisia soittamalla spontaanisti radion luontoiltaan ja puhumalla kukkien kauneudesta. Joskus hän on tupsahtanut luistinradalle pelaamaan koulupoikien kanssa pipolätkää.

Maija Kaibijainen

Presidenttipari Sauli Niinistö ja Jenni Haukio vierailivat Lappeenrannassa maaliskuussa 2015, jolloin he tapasivat Ruotsin kuningasparin kaupungissa.

Yksityiselämässä dramatiikkaa

Niinistö on tuonut yksityiselämäänsä julkisuuteen niukasti. Käänteitä kuitenkin on riittänyt. Vaimon kuolema liikenneonnettomuudessa, kahden pojan yksinhuoltajuus, pelastautuminen tsunamista kiipeämällä sähkötolppaan, kihlaus missin kanssa...

Antiikin draamojen tapaan sankaria on koeteltu ja onni on vaihdellut.

Avioliitto runokirjoja julkaisseen Jenni Haukion kanssa toi Niinistön tarinaan uuden tason. Kun syksyllä tuli vielä tieto 69-vuotiaan presidentin tulevasta isyydestä, koko paketin päälle satoi sellaista kimalletta, joka ei voi jättää kylmäksi.

Ennen presidenttikauttaan Niinistö tunnettiin nimenomaan talouspoliitikkona. Niinistöllä toki oli kansainvälisiä kontakteja ja tehtäviä, mutta hän katsoi asioita talouden näkökulmasta. Suomen ulkopolitiikkaan hän syventyi kunnolla vasta presidenttinä.

Presidentin valtaoikeuksia on kavennettu. Suurinta valtaa presidentti käyttää ulkopolitiikassa, ja Niinistö on ottanut siitä tiukan otteen. Nykyisen hallituksen aikana se onkin luontevasti onnistunut, kun pääministeriä aihe ei tunnu elähdyttävän.

Juhani Niiranen/HS

Niinistön suosioon ei ole yhtä yksittäistä syytä. Hänet valittiin toiselle presidenttikaudelle selkeällä enemmistöllä ensimmäisellä kierroksella.

Onnistunutta tasapainoilua

Niinistön kaudella maailma on muuttunut epävakaammaksi. Suomen kannalta etenkin Venäjä-suhteet ovat teettäneet työtä Ukrainan kriisin alettua. Suomi on joutunut tasapainoilemaan EU-rintaman ja kahdenvälisten suhteiden välillä, ja tässä Niinistö näyttää onnistuneen.

Viime vuonna Niinistö toteutti harvinaisen triplan tapaamalla lyhyen ajan sisällä Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltojen päämiehet. Niinistön kaudella myös yhteyksiä Ruotsiin on tiivistetty.

Presidentti joutui kampanjan aikana selittämään Nato-kantojaan useaan otteeseen. Niinistö suhtautuu puolustusliittoon selvästi varovaisemmin kuin moni kokoomuslainen, mutta pitää ovea raollaan.

Kotimaan politiikkaan Niinistö on puuttunut varsin vähän. Toistuvat puheet tarkan taloudenpidon merkityksestä ovat tässä yksi poikkeus. 1990-luvun lama ja maan jaloilleen nosto sen jälkeen taisi olla Niinistölle avainkokemus, joka ei häivy mielestä.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet