Lapsen maailmankuva voi vääristyä verkossa tapahtuvan manipuloinnin vuoksi — lastensuojelujärjestön asiantuntija kertoo, miksi

On tärkeää tehdä lapsille selväksi, mikä on heille sopivaa ja mikä sopimatonta käytöstä tai sisältöä. Vastuu on vanhemmilla, muistuttaa Pelastakaa Lapset ry:n Antti Järventaus.

Päivi Tuovinen

Antti Järventauksen mielestä verkossa tapahtuvasta manipuloinnista pitäisi keskustella nykyistä enemmän. Manipulointi vääristää lasten maailmankuvaa ja vaikuttaa heidän mielipiteisiinsä.
Antti Järventauksen mielestä verkossa tapahtuvasta manipuloinnista pitäisi keskustella nykyistä enemmän. Manipulointi vääristää lasten maailmankuvaa ja vaikuttaa heidän mielipiteisiinsä.

Lapsen oikeudet ovat uhattuina myös länsimaissa. Näin lataa Pelastakaa Lapset ry:n erityisasiantuntija Antti Järventaus, 44.

Järventaus viittaa viimevuotisiin tapauksiin, joissa autoritaariset johtajat ovat jyränneet ihmisoikeuksia.

Hän mainitsee tapauksen, jossa siirtolaislapsia on erotettu vanhemmistaan USA:n ja Meksikon rajalla ja kuljetettu leirille häkkimäisiin oloihin.

Lapsen oikeuksia uhataan myös verkossa.

— Kun valtiot kuristavat otettaan netissä, lasten yksityisyys on tulilinjalla. Verkkourkinta on vahvassa kasvussa kaikkialla maailmassa.

Koukuttavaa teknologiaa kehitetään jatkuvasti

Järventaus on perehtynyt työssään siihen, miten digitalisaatio vaikuttaa lapsen oikeuksiin.

Digitaalisuus tarkoittaa sitä, että monet yhteiskunnan asiat toteutetaan tietokoneiden ja -verkkojen avulla. Lapsen oikeudet tässä yhteydessä viittaavat siihen, että lapsi voi hankkia faktatietoa netistä, ilmaista siellä mielipiteensä ja toimia siellä turvallisesti.

Järventaus on huolissaan verkossa tapahtuvasta manipuloinnista.

— Siitä ei ole puhuttu alkuunkaan tarpeeksi. Monet sosiaalisen median palvelut pyrkivät vaivihkaa muuttamaan toimintaamme omien tavoitteidensa mukaiseksi — ja onnistuvat siinä.

Palvelut hankkivat ansionsa näyttämällä käyttäjille mainoksia.

— Jotenkin ne pyrkivät koko ajan kaappaamaan huomiomme ja pitämään sen mahdollisimman pitkään. Someyritykset käyttävät valtavia summia koukuttavien teknologioiden kehittämiseen, Järventaus sanoo.

Some-algoritmit ohjaavat käyttäjiä myös kohti radikaalimpaa sisältöä.

— Jos lapsi hakee netistä toisesta maailmansodasta kertovaa dokumenttia, hän voikin löytää videon, jossa ihannoidaan Adolf Hitleriä. Tämä voi vääristää lasten maailmankuvaa ja vaikuttaa mielipiteisiin.

Oikeus osallisuuteen toteutuu Suomessa ”melko hyvin”

YK:n kansainvälinen sopimus lapsen oikeuksista täytti vastikään 30 vuotta. Samoihin aikoihin syntyi myös maailmanlaajuinen tietoverkko www (world wide web).

— Vasta viime vuosina on alettu yleisesti miettiä, miten lapsen oikeuksia tulisi tulkita verkossa, Järventaus kummeksuu.

Euroopan neuvosto julkaisi vuonna 2018 jäsenvaltioilleen suuntaviivat lapsen oikeuksien turvaamiseksi digiympäristöissä. YK:n lapsen oikeuksien komitea valmistelee ohjettaan aiheesta.

Digitaalisuuden kannalta keskeiset oikeudet liittyvät osallisuuteen, suojeluun, yksityisyyteen, vapaa-aikaan ja terveyteen.

Jos lapsi hakee netistä toisesta maailmansodasta kertovaa dokumenttia, hän voikin löytää videon, jossa ihannoidaan Hitleriä. — Antti Järventaus

Suomessa lasten oikeudet toteutuvat digitalisaation vinkkelistä verrattain hyvin. Tämä ei silti tarkoita, etteikö ongelmia olisi täälläkin.

Järventauksen mukaan oikeus osallisuuteen toteutuu Suomessa ”melko hyvin”.

— Lapset pääsevät nettiin ja voivat toimia siellä aika vapaasti. Suomessa on päätetty, että lapsi saa avata sometilin 13-vuotiaana. Monessa maassa ikäraja on korkeampi.

— Anonymiteetti tuo vapautta, mutta sen varjopuoli on nimimerkin takaa ilkeily ja kiusaaminen, jotka ovat yleistyneet. Myös lasten houkuttelu on ollut paljon esillä.

Sisällönrajoittimet avuksi

Tästä päästään suojelunäkökulmaan. Vanhempien vastuulla on huolehtia lastensa turvallisuudesta myös digimaailmassa.

— Opastamme vanhempia nettiturva-asioissa, mutta työtä on paljon. On tärkeää tehdä selväksi lapsille, mikä on heille sopivaa ja mikä sopimatonta käytöstä tai sisältöä.

Kannattaa myös kysyä aktiivisesti, mitä lapset netissä tekevät.

Vanhemmat voivat käyttää apunaan sisällönrajoittimia ja tekoälysovelluksia.

— Esimerkiksi lapsille suunnatussa Momio-palvelussa tekoäly valvoo käyttäjien tekemisiä ja puuttuu epäilyttävään toimintaan.

Myös koulujen mediakasvatuksessa pitäisi Järventauksen mielestä puhua nykyistä enemmän lasten turvallisuudesta verkossa. Näin alaikäiset osaisivat toimia netissä nykyistä turvallisemmin.

Kaltoin kohdellut ottavat enemmän riskejä netissä

Järventaus uskoo, että vanhemmat ovat ”keskimäärin hyvin kartalla” siitä, miten alaikäisiä on suojeltava digimaailmassa.

— Ongelmana ovat perheet, joissa vanhemmilla ei ole voimia tai kiinnostusta olla lasten tukena. Lisäksi tutkimusten mukaan kaltoin kohdellut ottavat muita enemmän riskejä nettimaailmassa.

Kolmas tärkeä oikeus liittyy yksityisyyteen. Netissä liikkuu paljon alaikäisiä koskevaa tietoa.

— Lapsilla on oikeus yksityisyyteen siinä missä aikuisillakin. Tämä unohtuu vanhemmilta helposti: joskus kynnys tutkia lapsen kännykkää saattaa olla liian matala, Järventaus moittii.

— Toki vanhemman velvollisuus suojella lasta voi ylittää yksityisyyden, jos se on perustellusti lapsen etu.

Oikeus leikkiin ja vapaa-aikaan toimii Suomessa.

— Joidenkin vanhempien mielestä varmaan liiankin hyvin, Järventaus naurahtaa.

— Tietokonepelit ovat lapsille hauskanpitoa, ja niiden parissa saa kyllä aikaa kulumaan.

Yöllä ei pitäisi pelata

Oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyteen on myös oikeus, joka toteutuu suomalaisessa digiarjessa hyvin, arvioi Järventaus.

— Runsaastikin verkkoa käyttävä lapsi voi yleensä hyvin, jos lepo, ravinto, liikunta ja sosiaaliset suhteet ovat tasapainossa.

Digitaalisen hyvinvoinnin yhteydessä puhutaan paljon ruutuajan rajoittamisesta. Järventaus ei lähde määrittelemään, mikä on sopiva tuntimäärä ruutuaikaa päivässä, mutta liika on liikaa.

— Yöllinen pelaaminen on huono juttu.

Järventauksen perheessä verkon käyttöä säännöstellään.

— Tiistait, torstait ja lauantait ovat päiviä, jolloin emme ole niin tarkkoja. Muina päivinä rajoitamme netin käyttöä esimerkiksi niin, että sitä saa katsoa vain, kun olemme autoilemassa johonkin.

Antti Järventauksen mielestä huoltajien tulisi olla vahvasti läsnä lasten digiarjessa.

— Aikuiset voivat vaikka pelata ja katsella Youtube-videoita lasten kanssa.

Kun vanhemmat ja jälkikasvu viettävät yhdessä aikaa tietokoneen ääressä, heidän on helpompi puhua keskenään vaikeistakin asioista.

— Minä ja vaimoni olemme sanoneet lapsillemme, että jos he haluavat tietää vaikka seksistä, heidän kannattaa kysyä siitä ensisijaisesti meiltä.

Antti Järventaus

Työskentelee Pelastakaa Lapset ry:n erityisasiantuntijana, jonka erikoisalueina ovat lapsen oikeudet ja digitalisaatio.

Kotoisin Vantaalta, asuu Sipoon Nikkilässä.

Innostui tietokoneista jo lapsena. Valmistui 1996 teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta, pääaineena sosiaalietiikka.

Päätyi tekemään töitä digitalisaation ja lasten hyvinvoinnin parissa vuosituhannen vaihteen nettibuumin myötä.

Toteutti lasten ja nuorten verkkopalveluita eri järjestöissä ja siirtyi kolme vuotta sitten Pelastakaa Lasten riveihin.On myös tehnyt digitaalista huumetyötä Euroopan neuvoston konsulttina.

Perheeseen kuuluvat vaimo, kaksi kouluikäistä tytärtä ja kaksi kissaa.

Harrastaa karatea, metsässä juoksua, joogaa ja mindfulnessia.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset