Jaksaa, jaksaa, painaa, painaa — kunnon bassorytmit saavat unohtamaan tuskan treeneissä

Sillä, millaista musiikkia liikunnan aikana kuuntelee, voi olla paljon merkitystä suorituksen kannalta.

Katja Juurikko

Riina Nurminen saa juostessaan lisää puhtia nopeasta tanssimusiikista.
Riina Nurminen saa juostessaan lisää puhtia nopeasta tanssimusiikista.

Ihmisellä on taipumus rytmittää liikettään ulkoisten ärsykkeiden mukaan, tahdistua. Tätä tapahtuu esimerkiksi konserteissa, joissa yleisö luontaisesti pyrkii taputtamaan samassa rytmissä, tai juoksijan sovittaessa askeleensa kuuntelemansa musiikin tahtiin.

Syitä tahdistumiseen ei tarkalleen tiedetä, mutta on epäilty, että se liittyisi puhetaidon kehittymiseen. Muista lajeista esimerkiksi sirkat ja kiiltomadot hyödyntävät tahdistumista kommunikoidessaan.

Erityistä hyötyä tahdistumisesta on liikunnassa, sanoo musiikin ja liikunnan välisiin yhteyksiin perehtynyt tutkija Pipsa Tuominen.

— Kun kuuntelee musiikkia esimerkiksi juoksulenkillä, on tempo helpompi pitää tasaisena. Näin energiaa kuluu vähemmän ja suoritus tehostuu.

Tuominen on musiikin opettaja ja fysioterapeutti. Hän työskentelee parhaillaan apurahatutkijana Jyväskylän yliopistossa ja tekee liikuntalääketieteen alaan kuuluvia tohtorinopintoja ja väitöskirjaa.

Ville Tolvanen treenaa nykyään aiempaa harvemmin kuulokkeet korvissa. Kuntosalin kaiuttimista soi tarpeeksi musiikkia.

— Silloin kun kuuntelen jotakin omaa, se on kuitenkin menevää, rockia esimerkiksi, hän sanoo.

Kouvolalaiselle Tolvaselle treenimusiikissa on tärkeää, että siitä saa lisää voimaa. Kun uppoutuu kuuntelemaan, ei keskity niin paljon raskaaseen harjoitukseen.

Harhautus onkin yksi hyvä syy kuunnella musiikkia urheilun aikana. Kun suoritus on intensiteetiltään matala tai keskiverto, tutkijat ovat havainneet, että musiikin luomat positiiviset tunnereaktiot jättävät liikunnan rasituksen varjoonsa.

Kun suoritus on erityisen raskas, voi liikkuja hyötyä tuntuvasta bassosta. Tutkimusten mukaan voimakkuuden tunnetta antavat erityisesti syvät bassorytmit, sillä ne tehostavat kappaleen perussykettä, jonka mukaan liikkuminen tapahtuu. Lisäksi niiden voimakkaat värähtelyt koetaan kehossa paitsi kuulo- myös tuntoaistin välityksellä.

Reipas tempo antaa potkua

Kuntosalilla harjoitteleva Riina Nurminen kertoo suosivansa treenin aikana kovatempoista tanssimusiikkia.

— Musiikin pitää olla mahdollisimman nopeaa. Se tuo tarmoa ja motivaatiota, joiden avulla jaksaa paljon paremmin, hän kertoo kouvolalaisen kuntosalin juoksumatolla juostessaan.

Reipasta tempoa painottavat asiantuntijatkin, sanoo Tuominen. 

Esimerkiksi kuuluisa amerikkalainen juoksuvalmentaja Jack Daniels on suositellut kaikille juoksijoille nopeamman askelrytmin kokeilua ja rullaavan askelluksen opettelua juoksuvammariskin pienentämiseksi.

Danielsin mukaan askelrytmi säilyy kohtuullisen vakiona riippumatta juoksunopeudesta. Juoksunopeuden kasvamiseen tai hidastumiseen vaikuttavat muun muassa askelpituus, juoksijan henkilökohtaiset mittasuhteet ja juoksualusta. Liian hidas tai harva juoksuaskel lisää energiankulutusta.

— Toistuvaa liikettä tehtäessä työskentelevät lihakset vuorotellen supistuvat ja venyvät. Osa liikkeessä tarvittavasta energiasta tallentuu venyviin lihaksiin ja jänteisiin, mistä se on käytettävissä jousen tavoin seuraavan liikkeen tuottamiseen. Kun liike on liian hidas, jousi pysähtyy, energia katoaa ja liike joudutaan aloittamaan uudelleen, Tuominen selittää.

Musiikin miellyttävyys on myös tärkeää

Tempo ei ole ainoa asia, jolla on merkitystä. Myös musiikin miellyttävyys on tärkeää liikuntasuorituksen kannalta. Kun kappale on kaiken muun lisäksi mieleinen, sen jaksaa kuunnella useammin ja se innostaa toistamaan harjoitusta, sanoo Tuominen.

— Liikkumiseen motivoiva, inspiroiva musiikki on enemmän kuin yksittäiset musiikin elementit. Jos ajatellaan vain tempoa ja rytmiä, sitähän voisi liikkua pelkän metronomin tahdissa.

Musiikin fyysisiä vaikutuksia on tutkittu jo pitkään, ja aivotutkimusten kehittyessä päästään hiljalleen myös psykologiseen puoleen käsiksi.

Vaikka musiikin oikeaoppinen hyödyntäminen on vielä hyvin paljon liikkujasta itsestään kiinni, Tuominen uskoo, että jatkossa asiaan aletaan kiinnittää yhä enemmän huomiota.

Ainakin Jyväskylän yliopistossa liikuntatieteiden opiskelijat sivuavat aihetta useammallakin kurssilla.

— Olisi hyvä, että useammat liikunnan opettajat ja ryhmäliikuntaohjaajat tiedostaisivat musiikin vaikutukset. Liikkuja hyötyy huomattavasti, kun musiikki valitaan tarkoituksella mukailemaan liikesarjoja, Tuominen sanoo.

Musiikkivalinta lajin mukaan

Kun valitset musiikkia urheilusuorituksen tueksi, mieti se lajin luonteen mukaan. Pohdi, tarvitsetko lisää energiaa, tasaista taustatempoa tai kenties ryhmähengen nostatusta.

Tiedosta lajisi rytmi. Rauhallista uintia voi rytmittää sopivasti esimerkiksi kolmijakoinen valssi, jolloin potkuista joka kolmas painottuu kahden muun jäädessä kevyemmäksi. 

Kun juokset, tarkkaile tempoa. Yleensä sopiva tempo on noin 90 tai 180 iskua minuutissa. Tämä tarkoittaa, että otat minuutin aikana joko 90 askelparia tai 180 askelta. 

Valitse musiikkia, joka miellyttää sinua. Kokemasi mielihyvä vie huomiota liikunnan tuottamalta rasitukselta.

Kiinnitä huomiota laulujen sanoihin. Sanoitukset ovat paitsi ihmiselle helposti ymmärrettävä tapa kommunikoida, myös toistuvat musiikissa yleensä usein ja istuvat musiikin rytmiin. Kannustavat ja inspiroivat sanoitukset siis todella voivat vaikuttaa mielentilaan ja sitä kautta liikuntasuoritukseesi.

Valitse eri musiikkia liikunnan eri vaiheisiin. Ennen suoritusta voit nostattaa tunnelmaa, suorituksen jälkeen rauhoittua musiikin mukana.

Lähteet: C. Karageorghis — Applying music in exercise and sport (2017), Pipsa Tuomisen haastattelu

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.