Evoluutiopsykologi Markus J. Rantala haluaisi uudistaa masennuksen hoidon perusteellisesti — Mielialan lasku voi hänen mukaansa olla hyödyllinen tila

Rantala palkkaisi masentuneille personal trainereita, jotka kannustaisivat heidät liikkumaan. Masennukseen sairastunut Minna, 26, kokee olonsa helpottuneen sen jälkeen, kun hän lisäsi liikuntaa elämäänsä.

Juha Rika

Evoluutiopsykologi Markus J. Rantala haluaisi uudistaa masennuksen hoidon perusteellisesti — Mielialan lasku voi hänen mukaansa olla hyödyllinen tila

Evoluutiopsykologi Markus J. Rantalalla on suuri tavoite: masennuksen hoidon ja koko psykiatrian kokonaisvaltainen uudistaminen. Turun yliopistossa työskentelevän Rantalan mukaan nykyinen hoito perustuu väärään lähtökohtaan.

— Henkilökohtainen mielipiteeni on, että masennuslääkkeistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Meidän täytyisi puuttua masennuksen juurisyihin, Rantala toteaa.

Juuri julkaistussa Masennuksen biologia -kirjassaan Rantala lähestyy masennusta ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä evoluutiopsykologian näkökulmasta.

— Psykologiassa ei ole aiemmin juuri otettu huomioon sitä, että ihmisen aivot ovat kehittyneet miljoonien vuosien aikana ja aivan toisenlaisessa ympäristössä kuin missä nykyisin elämme. Tarkoitukseni on muuttaa psykiatriaa ja masennuksen hoitoa perusteellisesti. Evoluutiopsykologia tarjoaa teoriapohjan tälle työlle.

Hetkellinen mielialan lasku kuuluu elämään

Rantala korostaa, että mielialan laskeminen voi olla evoluution kannalta hyödyllinen tila. Jos syynä on yksinäisyys, se voi saada ihmisen hakeutumaan lajitovereiden seuraan.

Luonnonvalinta on siis yrittänyt muuttaa selviytymiselle ja lisääntymiselle epäedullista tilannetta käyttämällä hyödykseen yksinäisyyden tunnetta.

— Jos oireet auttavat ratkaisemaan masennuksen laukaisseen ongelman, oireiden hoitaminen ei välttämättä ole potilaan kannalta edullista, Rantala sanoo.

Masennus ja hetkellinen mielialan lasku kuuluvat normaaliin ihmiselämään. Ongelmaksi ne muodostuvat, kun tila kroonistuu.

Länsimainen elämäntyyli voi Rantalan mukaan johtaa krooniseen stressiin, matala-asteiseen tulehdukseen ja suolisto-ongelmiin. Näistä saattaa seurata kliiniseksi luokiteltava masennustila, jos elämässä on vastoinkäymisiä. Kliininen masennus on psykiatrinen mielialahäiriö, joka ei liity ulkoisiin tekijöihin, kuten esimerkiksi sairauksiin.

Juha Pietiläinen

Markus J. Rantala olisi valmis uudistamaan masennuksen hoidon perusteellisesti.
Markus J. Rantala olisi valmis uudistamaan masennuksen hoidon perusteellisesti.

Mikä sitten saa nykyihmisen masentumaan? Rantala nostaa kirjassaan esiin monia syitä, kuten liian vähäisen liikunnan, liiallisen syömisen ja siitä seuraavan ylipainon, liian hygienian, univajeen, vähentyneen yhteisöllisyyden, luontokokemuksen puutteen ja yksinäisyyden.

Perinteisissä metsästäjä-keräilijäyhteisöissä masennus on puolestaan erittäin harvinainen tila.

— Mielialaa laskevien tapahtumien todennäköisyys on metsästäjä-keräilijöillä huomattavasti suurempi kuin vaikkapa nyky-Suomessa. Yleisin esimerkki on lapsikuolleisuus: tutkimusten mukaan jopa puolet metsästäjä-keräilijäyhteisöjen lapsista kuolee ennen murrosikää, Rantala sanoo.

”Lääkefirmat lobbaavat tutkijoita”

Rantala kertoo saaneensa paljon hyvää palautetta näkemyksistään. Vallitseva lääkkeisiin perustuva masennuksen hoito on kuitenkin laajasti hyväksytty.

— Sanoisin, että 95 prosenttia ihmisistä on antanut hyvää palautetta. Masennusta hoitavat psykiatrit ovat kyllä huomanneet, että masennuslääkkeet auttavat vain pientä osaa potilaista, Rantala sanoo.

Nykyisen tilanteen taustalla on Rantalan mukaan lääkefirmojen lobbaus.

— Monet tutkijat saavat rahoitusta suoraan lääkefirmoilta. Lobbaajia on tuhansia ympäri maailmaa. Lääkkeitä myyvien firmojen kannalta paras tilanne on, jos masentunut ihminen jää vuosiksi syömään lääkkeitä, jotka eivät kuitenkaan poista masennukseen johtavia syitä, Rantala toteaa.

Juha Rika

25177158.jpg

Masennustiloja voi olla useita yhtä aikaa

Masennus ei Markus J. Rantalan mukaan ole vain yksi sairaus vaan oireyhtymä. Yhdellä ihmisellä voi olla yhtä aikaa useita masennustiloja.

— Tutkimukset osoittavat kiistatta, että lääkkeettömät hoidot ovat tehokkaampia kuin nykyisin käytössä olevat. Evoluutiopsykologiaan perustuvan hoidon avulla on saatu erittäin hyviä hoitotuloksia kliinisesti masentuneiden ihmisten kohdalla, Rantala kertoo.

Yksi tehokas keino masennuksen hoidossa on liikunta. Fyysisen toiminnan vaikutus mielialaan käy ilmi jo muutamassa minuutissa. Masennuslääkkeiden vaikutus alkaa usein näkyä vasta useiden viikkojen kuluttua.

Ongelmana on, että masentunut ihminen ei ehkä jaksa lähteä liikkeelle oma-aloitteisesti.

— Lääkehoidon sijaan olisi huomattavasti tehokkaampaa palkata ja kouluttaa esimerkiksi personal trainereita, jotka auttaisivat masentuneen ihmisen liikkeelle. He voisivat hakea hänet kotoaan liikkumaan muutaman kerran viikossa ja kannustaisivat elämäntaparemonttiin, Rantala esittää.

Muita tehokkaita masennuksen hoitokeinoja ovat terveellinen ruokavalio, ylipainon välttäminen, säännöllinen unirytmi ja laadukkaat sosiaaliset suhteet.

12 eri masennustyyppiä Markus J. Rantalan mukaan

Infektio

Krooninen stressi

Yksinäisyys

Traumaperäinen stressihäiriö

Hierarkiakonflikti

Rakkausongelmat

Läheisen kuolema

Synnytyksen jälkeinen mielialahäiriö

Vuodenaikamasennus

Altistuminen kemikaaleille

Somaattiset sairaudet

Nälkiintyminen

Opiskelupaineet johtivat masennukseen

Minnan, 26, masennus alkoi oireilla yliopisto-opintojen aikana. Rankka opiskelutahti ja iltatyöt veivät paljon aikaa, ja parisuhteen kariutuminen kavensi sosiaalista piiriä.

— Jotenkin se kaikki oli liikaa. Opinnot alkoivat kärsiä, en jaksanut enää keskittyä luennoilla ja heräilin aamuyöllä, hän kertoo.

Minna on vastavalmistunut aineenopettaja, joka hakee töitä ympäri Suomea.

Hän ei halua esiintyä tässä jutussa omalla nimellään, koska pelkää masennuksen vaikeuttavan vakituisen työn löytymistä.

Valmistuttuaan Minna on työskennellyt opettajan sijaisena lyhyitä jaksoja.

Minna sai apua Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n kautta. Hänellä diagnosoitiin keskivaikea masennus.

Minna keskusteli terapeutin kanssa ja aloitti myös lääkityksen.

— Ymmärsin asian niin, että lääkkeiden on tarkoitus palauttaa aivojen normaali kemiallinen tasapaino. Itse kuitenkin koin keskusteluavun jo tuolloin tärkeämmäksi, Minna kertoo.

Keskusteluissa pystyin oikeastaan ensimmäisen kerran käsittelemään joitain asioita, joita en ole itsekään aina ymmärtänyt itsessäni. — Minna

Minna söi masennuslääkkeitä noin puoli vuotta, mutta masennuksen oireet eivät juurikaan helpottaneet.

— En ole kokenut saaneeni lääkkeistä oikeastaan mitään apua.

Palaute alkoi jännittää

Minnan lääkitystä on myöhemmin vaihdettu. Nyt masennusdiagnoosista on yli vuosi, ja hän syö edelleen lääkkeitä.

— Haluaisin lopettaa lääkityksen, mutta olen alkanut miettiä, aiheutuuko pitkäaikaisesta lääkkeidenkäytöstä jotain vieroitusoireiden kaltaista. Sain ohjeet pienentää annosta asteittain, hän kertoo.

Valmistumisensa jälkeen Minna ei ole käynyt YTHS:n terapeutilla. Hän on kuitenkin erittäin kiitollinen saamastaan avusta.

— Keskusteluissa pystyin oikeastaan ensimmäisen kerran käsittelemään joitain asioita, joita en ole itsekään aina ymmärtänyt itsessäni. Olen esimerkiksi hirveän kova jännittämään julkisia esiintymisiä.

Opettajan opinnoissa jännittäminen näkyi harjoitustunneilla, joista Minnalle annettiin palaute.

— Vaikka opettajien ja muiden opiskelijoiden palaute oli aina rakentavaa, aloin sen takia jännittää entistä enemmän, Minna kertoo.

Tämän syksyn aikana Minnan olo on alkanut hiljalleen parantua. Hän on aloittanut säännöllisen liikunnan ja huomannut, että siitä on hyötyä.

— Päätin yhden ystäväni kanssa alkaa käydä säännöllisesti kävelyllä ja kuntosalilla. Terapiassa keskustelimme paljon liikunnan hyödyistä. En ole koskaan ollut mikään urheilija, mutta oloni alkoi parantua hyvin pian sen jälkeen, kun aloin lisätä liikuntaa arkeeni, hän toteaa. 

Lääkehoito ja terapia ovat tehokas yhdistelmä

Masennusta hoidetaan yleensä masennuslääkkeillä ja psykoterapialla. Käypä hoito -suosituksen mukaan tehokkainta on, kun molempia käytetään yhtä aikaa. Vaikeassa masennuksessa lääkehoidon merkitys korostuu.

Tutkimusten mukaan masennuslääkkeestä on ollut apua noin kahdelle kolmasosalle sitä käyttävistä. Joka toisella tai hieman harvemmalla oireet ovat kadonneet melkein kokonaan 6–8 viikon aikana.

Lääkkeillä on myös haittavaikutuksia, muun muassa suolisto-oireita, seksuaalisten toimintojen häiriöitä ja painonnousua.

Psykoterapiahoito suunnitellaan potilaan tarpeen mukaan. Usein kyse on yksilöterapiasta. Lyhytterapian kesto voi vaihdella muutamasta kerrasta esimerkiksi 30:een, pitkäkestoinen terapia voi jatkua vuosia.

Terapian tarkoitus on muun muassa vaikuttaa masennusta ylläpitäviin mielikuviin, ajattelumalleihin ja minäkäsitykseen, Käypä hoito -suosituksessa kerrotaan.

Suositus nostaa esiin myös liikunnan merkityksen: masennuspotilaat voivat hyötyä säännöllisestä ryhmässä tapahtuvasta liikunnasta. Se ei kuitenkaan riitä korvaamaan muuta hoitoa.

Luetuimmat