Näinkö syömme vuonna 2050? — Ateria tulee 3D-tulostimesta, keittiössä kasvaa marjamössöä ja ruokakaupassa liha on harvinaisuus

Vuonna 2100 ihmisiä on jo 11 miljardia. Nykyisillä tavoilla emme pysty tuottamaan kaikille riittävästi ruokaa. Pelastaako meidät lihavero, kasvisruoka vai teknologia?

Päivi Virta-Salo

Tulevaisuudenvisioissa ruokailu muuttuu kasvispainotteiseksi ja kotikeittiöön tulee uusia ruuanvalmistamista helpottavia ja ruokahävikkiä vähentäviä keksintöjä.
Tulevaisuudenvisioissa ruokailu muuttuu kasvispainotteiseksi ja kotikeittiöön tulee uusia ruuanvalmistamista helpottavia ja ruokahävikkiä vähentäviä keksintöjä.

— Tämä ei missään nimessä voi jatkua näin, sanoo tutkimusprofessori Sirpa Kurppa Luonnonvarakeskuksesta.

Hän puhuu supermarkettien valtavista valikoimista, lihaa korostavasta ruokavaliosta ja maataloudesta, jossa valtavilla pelloilla viljellään vain yhtä lajia viljaa.

Jotakin pitäisi tapahtua, sillä YK ennustaa ihmisten määrän maapallolla lähes kaksinkertaistuvan tämän vuosisadan aikana. Vuonna 2000 meitä oli noin kuusi miljardia, mutta vuonna 2100 ihmisiä saattaa olla yli 11 miljardia.

Näin suuren määrän ruokkiminen ei ole mahdollista nykyisillä tavoilla. Tästä ovat samaa mieltä Teknologian tutkimuskeskus VTT, Sirpa Kurppa ja tammikuussa tiedelehti Lancetissa julkaistu raportti, jota on ollut koostamassa kansainvälinen tutkijaryhmä.

Vedestä voi tulla pulaa

Peltoa maapallolla ei pystytä juurikaan enää raivaamaan lisää. Lancetin raportti arvioi, että maatalouden käytössä on jo noin 40 prosenttia maapallon maapinta-alasta, joka ei ole jään peitossa.

Lisäksi ilmastonmuutos aiheuttaa hankaluuksia maataloudelle. Välimeren alueella ja Länsi-Afrikassa on jo ollut entistä ankarampia ja pidempiä kuivuuskausia, kertoo Ilmatieteen laitoksen Ilmasto-opas. Suomessa sateiden ennustetaan lisääntyvän, mutta myös pitkiä, kuivia kesiä todennäköisesti koetaan.

Jos ei ole vettä, maassa ei kasva syötävääkään.

Päivi Virta-Salo

Meillä on kuitenkin toivoa. Yhdellä toimenpiteellä pystyisimme ruokkimaan kymmenen miljardia ihmistä.

Se muutos alkaa ruokalautaselta.

— Jos kansalaisena haluaa vaikuttaa ympäristöönsä, ruoka on se, millä eniten vaikutetaan, Sirpa Kurppa sanoo.

Jos kansalaisena haluaa vaikuttaa ympäristöönsä, ruoka on se, millä eniten vaikutetaan. — Sirpa Kurppa

Tämä muutos tekisi meistä myös nykyistä terveempiä. Jokainen meistä pystyy toteuttamaan sen, eikä asiassa loppujen lopuksi ole mitään uutta.

Meidän pitäisi syödä paljon nykyistä enemmän kasviksia ja paljon vähemmän lihaa.

Punainen liha harvinaiseksi herkuksi

Lancetin tutkijaryhmä on laskenut, että ruokaa riittäisi maapallon kasvavalle väestölle, jos me kaikki alkaisimme syödä pääasiassa vihanneksia, hedelmiä, kokojyväviljaa ja pähkinöitä. Lisäksi ruokahävikin määrä pitäisi puolittaa nykyisestä.

Proteiinia meidän tulisi hankkia pääasiassa palkokasveista, kuten pavuista. Kalaa ja kananlihaa voisimme syödä vähän tai kohtuullisesti, mutta punaista lihaa voisimme nauttia hyvin vähän tai ei ollenkaan.

Päivi Virta-Salo

Kasvisten kasvatus aiheuttaa vähemmän kasvihuonekaasuja ja kuluttaa vähemmän vettä kuin lihantuotanto. Yksi kasvisruokaa syövä ihminen ei tarvitse ruokaansa varten kovin paljoa peltoakaan, kun hän ei syö eläimiä, joille pitäisi kasvattaa rehua.

Tällä hetkellä eläinten rehuksi menee kaksi kolmasosaa maailman soijasta, maissista, ohrasta ja noin kolmannes kaikesta viljasta, Lancetissa kerrotaan.

Ajatus maailmanlaajuisesti yhtenäisestä ruokavaliosta jäänee kuitenkin teorian tasolle.

— Ei ole kovin todennäköistä, että koko maapallolla sopeuduttaisiin yhtenäiseen dieettiin, Kurppa sanoo.

Lihaveroko ratkaisee ruokaongelman?

Täytyisi siis heittää hyvästit jauhelihalle ja pihveille. Kaupassa tarjouksessa olevan lihapaketin äärellä moni kuitenkin retkahtaa. Myös monissa ravintoloissa kasvisruokaa suosivilla kuluttajilla on vain vähän — jos ollenkaan — vaihtoehtoja.

Päivi Virta-Salo

Kurppa moittii sitä, että kaupat mainostavat alennussuklaata ja markkinoivat muitakin epäterveellisiä elintarvikkeita. Kaupalle ja kuluttajalle halvin elintarvike ei välttämättä ole ympäristölle tai ihmisten terveydelle paras ratkaisu.

— Edelleen uskotaan, että ruokajärjestelmää voidaan hoitaa markkinatalouden periaatteiden mukaisesti. Se on hyvin sinisilmäinen konsepti, Kurppa sanoo.

Lancetin raportti väläyttää ajatusta ilmastolle ja ihmisille epäterveellisten tuotteiden rankemmasta verotuksesta. Esimerkiksi punaiselle lihalle voisi asettaa lihaveron.

Lehmä voi olla myös hyödyllinen

Ruuantuotanto aiheuttaa tällä hetkellä noin 30 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä ja siihen kuluu noin 70 prosenttia makeasta vedestä, Lancetin raportissa arvioidaan.

Tällä hetkellä viljelijän kannattaa viljellä yhtä lajia suurilla pelloilla, kun ympäristön kannalta paras ratkaisu voisi olla useiden eri tuotantomuotojen, kuten karjatalouden ja viljanviljelyn yhteistyö, Kurppa kertoo.

Päivi Virta-Salo

Hetkinen, lehmä ei siis olekaan paha metaanipäästäjä ja ilmastontuhoaja?

— Ei todellakaan. Karjatalouden avulla typen suljetun kierron rakentaminen on huomattavasti helpompaa yksipuoliseen viljanviljelyyn tai karjatalouteen verrattuna, Kurppa sanoo.

Typpi on kasvien tärkeimpiä ravinteita. Naudat saavat rehusta typpeä, josta osa päätyy lehmänlantaan. Lannasta taas saadaan peltoon lannoitetta. Näin typpi palautuu takaisin viljelykasvien käyttöön.

Kurpan mukaan myös suomalaiset talvitomaatit voivat olla kestävä valinta, sillä kasvihuoneiden energiankulutus on pienentynyt, ja yhä suurempi osa energiasta tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä.

— Tätä ajatellen kotimainen tomaatti voi olla ympäristövaikutuksiltaan hyvä ratkaisu, jopa parempi kuin lämpimistä maista tulleet tomaatit.

Päivi Virta-Salo

Teknologiakin voi tulla avuksi. VTT ennustaa vuonna 2017 julkaistussa Elintarviketalous 4.0 –raportissa, että keittiössä voi olla marjoja valmistava bioreaktori ja älyjääkaappi, joka tarkkailee ruokien tuoreutta. Kotona ja kaupassa voisi olla 3D-tulostimia, joista voi tilata haluamansa ruoka-annoksen.

Näiden keksintöjen avulla terveellistä ruokaa olisi helposti saatavilla. Pilaantuvista elintarvikkeista varoittava jääkaappi ja tulostimessa yksittäin valmistuvat ruoka-annokset myös vähentäisivät ruokahävikkiä.

Yltäkylläisyys muuttaa muotoaan

Yhä useampi kuluttaja pohtii jo nyt ruokakaupassa sitä, miten hänen ostoksensa vaikuttavat ilmastoon ja omaan terveyteen.

— Punaisen lihan käyttö on vähenemässä ja kasvikset nousussa. Uusien kasviperäisten proteiinituotteiden kohdalla ykköskriteeri monelle ovatkin nimenomaan valinnan vastuullisuus ja eettiset arvot, ei välttämättä maku, kertoo Taloustutkimuksen tutkimusvastaava Merja Lintunen K-ryhmän tiedotteessa.

Tieto perustuu Suomi syö 2018 -tutkimukseen.

Edelleen uskotaan, että ruokajärjestelmää voidaan hoitaa markkinatalouden periaatteiden mukaisesti. — Sirpa Kurppa

Kurppa ennustaa, että nykyisenkaltaisen yläkylläisyyden aika päättyy, mutta emme näe nälkää viidenkymmenen vuoden päästäkään.

— Yltäkylläisyyttä voi olla, mutta se on erilaisessa muodossa.

Kauppojen valikoimat todennäköisesti painottuvat kasviksiin, ja tarjonta vaihtelee sesongin mukaan.

Kuluttaja kuitenkin valitsee mitä lautaselleen haluaa. Valinta on meidän.

Lancet: Tällainen on ilmastoystävällinen ruokavalio

Joka päivä:

Vihanneksia ja hedelmiä noin puoli kiloa.

Kokojyväviljaa noin 230 grammaa eli noin kuusi viipaletta kokojyväleipää.

Pähkinöitä noin 50 grammaa.

Papuja, palkokasveja ja herneitä noin 50 grammaa (kuivapaino).

Soijapapuja noin 25 grammaa.

Kasviöljyjä noin 50 grammaa.

Päivittäin tai harvemmin:

Korkeintaan yksi iso peruna tai 1,25 desilitraa keitettyä riisiä päivässä.

Maitoa korkeintaan noin puolitoista lasillista päivässä.

Harvoin tai ei ollenkaan:

1—5 kananmunaa viikossa.

Kalaa 0—700 grammaa viikossa.

Kananlihaa 0—200 grammaa viikossa.

Punaista lihaa 0—100 grammaa viikossa.

Sokeria korkeintaan 0—30 grammaa eli noin 0—0,3 desilitraa päivässä.

Annokset perustuvat tiedelehti Lancetissa julkaistuun ruokavalioon. Annokset on laskettu aikuiselle terveelle ihmiselle.

Lähde: Lancet: Food in the Anthropocene: the EAT–Lancet Commission on healthy diets from sustainable food systems

Uusimmat uutiset