Jätitkö maidon pois tai syötkö kasvisruokaa? Tarkista, saatko riittävästi jodia

Ravintosuositusten mukaan eläinkunnan tuotteita syövät saavat ravinnostaan riittävästi jodia. Erityisruokavaliota noudattavilla tilanne voi olla toinen.

Päivi Virta-Salo

Jodia on paljon maitotuotteissa, kalassa ja kananmunissa. Viime aikoina myös valmiselintarvikkeisiin kuten leipään on alettu lisätä jodioitua suolaa.
Jodia on paljon maitotuotteissa, kalassa ja kananmunissa. Viime aikoina myös valmiselintarvikkeisiin kuten leipään on alettu lisätä jodioitua suolaa.

Kotikeittiöiden maustehyllyltä löytyvä jodioitu ruokasuola ei enää riitä varmistamaan, että suomalaiset saavat ravinnostaan riittävästi jodia. Esimerkiksi vuonna 2012 toteutetussa Finriski-tutkimuksissa todettiin, että suomalaisten jodin saanti oli laskenut alle suositusten.

— Nykyisin on paljon joukkoruokailua ja kodeissa syödään yhä enemmän valmisruokia. Ruokaa ei laiteta kotona niin paljoa kuin ennen, tutkimuspäällikkö Iris Erlund THL:n kansanterveysratkaisut-osastolta avaa tutkimustuloksia.

Vaikein tilanne vegaaneilla

Jodin tärkeimmät lähteet ovat maito, kala, kananmunat ja jodioitu suola. Erlundin mukaan normaali sekasyöjä saa ravinnosta riittävästi jodia, kunhan syö ravintosuositusten mukaan.

Tilanne voi olla toinen niillä, jotka noudattavat erityisruokavaliota. Erityisesti vegaaneilla eli henkilöillä, jotka eivät syö eläinkunnan tuotteita, jodin riittävä saanti on haastavaa.

— Maito on tärkeimpiä ravintoaineita jodin saamisessa. Erimerkiksi puolesta litrasta maitoa tulee noin puolet päivässä tarvittavasta jodista. Jos maito jää pois, se on korvattava jollakin muulla jodin lähteellä.

Maitoa korvaavia tuotteita käyttävien kannattaa Erlundin mukaan tarkistaa, onko tuotteeseen lisätty jodia. Vegaanien taas tulisi varmistaa jodin saanti syömällä jodia sisältäviä monivitamiinitabletteja. Osa vegaaneista syö jodipitoista levää, mutta se voi sisältää jodia jo liikaa.

Erlund korostaa, että suolan syöntiä ei kannata lisätä jodin saannin varmistamiseksi, sillä suomalaiset saavat jo nykyisellään ravinnostaan liikaa suolaa.

Valmisruuissa yhä enemmän jodioitua suolaa

Jodin saantia on heikentänyt se, että valmiselintarvikkeisiin ja ravintolaruokaan ei perinteisesti ole lisätty jodioitua suolaa. Tilanne on nyt muuttumassa parempaan päin, sillä monet isot leipomot ja suurkeittiöt ovat alkaneet käyttää tuotteissaan jodioitua suolaa.

Taustalla on valtion ravitsemusneuvottelukunta, joka kehotti vuonna 2015 elintarviketeollisuutta lisäämään jodia elintarvikkeisiin, kuten leipään.

— Esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa jodin saanti on parantunut, Erlund sanoo.

— Jodioidun suolan käyttöönotto elintarviketeollisuudessa on lähtenyt hyvin käyntiin, mutta käytön pitäisi olla vielä nykyistäkin kattavampaa, Erlund arvioi.

Liiallinenkin saanti on haitallista

Jodi on elintarviketeollisuudelle vaikea aine, sillä sitä pitäisi saada riittävästi, mutta myös jodin liiallinen saanti on terveydelle haitallista.
— Maksimisaanti tulee helposti vastaan, jos kaikkiin elintarvikkeisiin aletaan lisätä jodioitua suolaa, kertoo toimialapäällikkö Mari Lukkariniemi Elintarviketeollisuusliitosta.

Elintarvikkeita ulkomaille vieville yrityksille jodin lisääminen tuotteisiin voi aiheuttaa lisää byrokratiaa, sillä elintarvikkeet saatetaan tuolloin luokitella ravintoaineilla täydennetyksi elintarvikkeeksi.

Erimerkiksi puolesta litrasta maitoa tulee noin puolet päivässä tarvittavasta jodista. Jos maito jää pois, se on korvattava jollakin muulla jodin lähteellä.

Joissakin maissa jodin lisääminen elintarvikkeisiin voi olla jopa haitallista, jos väestö saa jo jodia riittävästi ravinnostaan.

— Suolan vaihtaminen jodioidun ja jodioimattoman välillä taas voi tuoda tuotantokatkoksia ja lisätä kustannuksia.

Lukkariniemi arvioi, että tällä hetkellä suomalaiset valmistajat käyttävät kuitenkin jodioitua suolaa jo laajalti leivissä ja valmisruuissa. Jodioidun ruokasuolan käyttö selviää tutkimalla pakkauksen tuoteselostetta, jonne suolan kohdalle on merkitty esimerkiksi ”jodioitu suola”.

Itä-Suomen maaperä on jodiköyhää

Jodi on alkuaine, jota esiintyy maaperässä varsin epätasaisesti. Erityisesti valtamerien äärellä maaperän jodipitoisuudet ovat suuret, mutta vuoristoisilla seuduilla ja kaukana meristä jodia on maaperässä vähän.

Suomi, ja erityisesti Itä-Suomi, kuuluu alueisiin, joiden maaperässä jodia on vain vähän. Tällaisilla alueilla jodia ei juurikaan kerry ihmisen ravintoon.

Vielä 1900-luvun alun Suomessa oli lapsia, jotka kärsivät vakavasta jodin puutostilasta. Se näkyi muun muassa älyllisen kehityksen heikkenemisenä. Aikuisilla jodin puute aiheutti kilpirauhasen suurentumista eli struumaa.

1900-luvun puolivälissä ongelmaan keksittiin ratkaisu. Ruokasuolaan alettiin lisätä jodia ja pian nähtiin, että tämä auttoi.

Maidon jodipitoisuus kasvoi, kun rehuun alettiin lisätä jodia

Ongelma koski myös kotieläimiä, jotka eivät saaneet laitumilta ja rehusta riittäväsi jodia. Myös lehmillä jodin puutos aiheutti struumaa eli kilpirauhasen liikakasvua, iho-ongelmia ja kaikenlaista muuta vaivaa.

Eläinlääkärit päättivät kokeilla kotieläimiin samaa konstia kuin ihmisillä. Rehuun lisättiin jodia ja huomattiin, että myös eläinten terveys koheni.

Jodioitu rehu aiheutti odottamattoman sivuvaikutuksen. Kun eläimet saivat ruuastaan riittävästi jodia, sitä kertyi enemmän myös maitoon ja kananmuniin, jotka päätyivät ihmisten ruokapöytiin.

Suomessa jodioitu rehu onkin ruokasuolan ohella merkittävä jodin saannin lähde myös ihmisille.

— Vakavia jodipuutoksen aiheuttamia kehityshäiriöitä Suomessa ei enää ole, eli ne on saatu kitkettyä kokonaan pois, Iris Erlund sanoo.

— Ennaltaehkäisy on tässä tapauksessa erityisen tärkeää. Kun jodia saadaan sopivasti tavallisista elintarvikkeista, ei ihmisten tarvitse miettiä asiaa sen ihmeemmin, vaan he voivat keskittyä nauttimaan ruoasta ja sen hyvistä puolista.

Jodi on elimistön aineenvaihdunnalle tärkeä aine

Jodi on kilpirauhashormonien tyroksiinin ja trijodityroniinin osa. Näitä hormoneja tarvitaan keskushermoston normaaliin kasvuun ja kehitykseen.

Aikuisilla jodin puute aiheuttaa kilpirauhasen laajentumista ja struumaa. Lapsilla jodin puute sikiöaikana tai varhaislapsuudessa aiheuttaa kasvuhäiriöitä ja henkisen kehityksen jälkeenjääneisyyttä.

Struuma on voimakkaasti suurentunut kilpirauhanen, joka voi aiheuttaa kaulalla epämiellyttävää oloa ja nielemis- ja hengitysvaikeuksia.

Lähteinä myös: Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Maito ja me: valiolaisen maitotilayrittäjän ammattisivusto, Terveyskirjasto Duodecim

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.