Arvio: Maailman ympäri 80 päivässä on vauhdikas ja humoristinen seikkailu, kiteyttää teini-ikäinen tarkkailija

Esitys on taattua Teatteri Imatraa. Näyttelijöiden muuntautumiskyvystä, tekniikasta ja lavasteista otetaan kaikki ilo irti. Irti-teatterin kasvatti Sami Sivonen voi olla ohjauksestaan ylpeä.

Teatteri Imatra

Matkalla maailman ympäri tavataan toinen toistaan värikkäämpiä hahmoja. Tässä ollaan Intiassa. Kuvassa vasemmalta lukien Heikki Pöyhiä, Ulla-Maija Järnstedt, Kari Kinnari, Ville-Pekka Lamberg ja Hanna Kaskela.

Ensi-iltansa lauantaina saanut Maailman ympäri 80 päivässä on jälleen hieno suoritus ja hyvä löytö Teatteri Imatralta.

Jules Vernen klassikkoseikkailu on monille vähintään etäisesti tuttu, mutta harvemmin tarina on tuotu teatterin lavalle.

Vanhan ajan suuren seikkailun tunnelmaa tukee hieno musiikki.

Imatralla teoksesta nähdään amerikkalaisen käsikirjoittaja-kultasormen Laura Easonin (mm. House of Cards) tuore dramatisointi ja samalla pohjoismainen kantaesitys, jonka suomennuksesta vastaa teatterinjohtaja Timo Rissanen itse.

Kaikki alkaa vedonlyönnistä

Kehyskertomus tarjoaa puitteet värikkäille, eksoottisille ja hullunkurisille tapahtumille, aikana ennen suihkukoneita, kun maapallo oli vielä oikeasti suuri.

Seikkailu käynnistyy rikkaiden brittiherrasmiesten vedonlyönnistä. Rutiineihinsa jämähtänyt Phileas Fogg (mainio ja osuva Timo Rissanen) lyö vetoa koko omaisuudestaan, että ehtii matkustaa maailman ympäri 80 päivässä.

Nykypäivänä tähän kuluisi lentämällä vain pari päivää, mutta vuonna 1872 matkaa tehdään huomattavasti vaivalloisemmin höyryjunalla ja valtamerialuksilla.

Fogg ei kaipaa seikkailua, päinvastoin, vaan häntä motivoivat teoreettiset laskelmat, jotka osoittavat 80 päivän riittävän. Mitkään sattumuksetkaan eivät pysty tätä matemaattista tosiasiaa pilaamaan, minkä kuivakka sankarimme haluaa todistaa kaikille epäilijöille.

Näin alkaa kilpajuoksu aikaa vastaan ja värikäs matka maailman ympäri.

Elämä on muutakin kuin numeroita

Seurakseen tämä järjestysfriikki saa ranskalaisen vauhtiveikon, monissa liemissä keitetyn uuden palvelijansa Passepartout’n (akrobaattinen Kari Kinnari). Edellinen palvelija sai luvan lähteä, kun pikkutarkan isännän aamutee oli +0,4 asteen verran liian kylmää.

Peräänsä kaksikko saa pakkomielteisesti pankkiryöstäjää jäljittävän salapoliisin (sarjakuvamaisen yliampuva ja hauska Aki Honkatukia).

Teatteri Imatra

Timo Rissasen poikamaisen solakka habitus sopii Phileas Foggin rooliin erinomaisesti. Hanna Kaskela on leskirouva Aouda, jonka Fogg pelastaa karmealta kuolemalta.

Intiassa seurueeseen vielä liittyy roviolta pelastettu nuori ja kaunis leskirouva (Hanna Kaskela), joka saa Phileas Foggin ymmärtämään, että elämä on muutakin kuin logiikkaa ja numeroita.

Kaikki irti uuden teatterin puitteista

Matka maailman ympäri toteutetaan jatkuvasti vaihtuvilla näyttämökuvilla ja lavasteilla. Uuden teatterin puitteista otetaan kaikki ilo irti. Vanhan ajan suuren seikkailun tunnelmaa tukee hieno musiikki.

Matkalla tavataan toinen toistaan hassumpia hahmoja.

Ilmiömäinen Ulla Järnstedt, Heikki Pöyhiä, Ville-Pekka Lamberg, Pekka Räty ja Marko Kurikka vaihtavat lennossa pikku roolista toiseen ja tuovat matkantekoon yllätyksiä ja vaihtelevuutta.

Järnstedtin hahmoista erityisesti mieleen jää Tampereen murteella puhuva rehevä kansannainen Lontoosta sekä tympääntynyt intialainen Bollywood-tanssija, joka sai ensi-illassa katsojat ulvomaan naurusta.

Teinikatsoja kriittisenä

Aivan kaikkiin esitys ei uponnut. Lapsiyleisöä edustanut 15-vuotias teinipoika taisi hymyillä kerran koko esityksen aikana. Vauhdikas ja humoristinen esitys, mutta aika pitkästyttävä, kuului nykynuoren tuomio.

Ensi-illassa enemmistö oli toista mieltä ja osoitti suosionsa esityksen päätyttyä seisaallaan aplodeeraten. Hetki oli selvästi tunteikas ohjaaja Sami Sivoselle, jolle ohjaus oli ensimmäinen ammattiteatterin puolella.

Sivonen omisti osan kiitoksista oppi-isälleen, katsomossa istuneelle Irti-teatterin Jorma Piispaselle. Tärkeä viesti lähti myös Imatran kaupungille, joka mahdollistaa nuorten harrastamista. Kiitos Imatra, Sivonen huikkasi ennen esiripun laskeutumista. Paremmissa tunnelmissa iltaa tuskin olisi voinut päättää.

Kari Kinnari pääsee hyödyntämään vahvaa fyysistä ilmaisuaan Passepartout'n roolissa. Vieressä lontoolainen kukkamyyjä, joka on yksi monista Ulla-Maija Järnestedtin hahmoista.

Poimintoja esityksestä:

Hyvää: Hienoja roolisuorituksia (erityisesti Rissanen ja Kinnari), paljon hassunkurisia sivuhahmoja, ammattimainen lavastus ja toteutus.

Huonoa: Matkanteon ajoittainen puuduttavuus.

Sanoma: Joskus itsensä ja rakkauden löytäminen voi vaatia vaikka matkaa maailman ympäri.

Kenelle: Kepeä koko perheen seikkailu, joka tarjoaa nostalgiaa etenkin 1980-luvulla televisiossa esitetyn piirrossarjan faneille. Kaikille Ulla-Maija Järnstedtin faneille, jonka loputon muuntautumiskyky jaksaa aina yllättää.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet