Ämmiä, äijiä, papsuja ja mymmeleitä — isovanhemmille keksitään ihan omia nimityksiä, ellei perinteisistä löydy sopivaa

Nykylapsella saattaa olla liuta isovanhempia ja isoisovanhempia ja heidän uusia puolisoitaan. Lukijat kertovat, kuinka isovanhempien nimityksiä on muodostettu.

Juha Rika

Vaari on laajimmalle levinnyt isoisän nimitys. Murteissa isoäidin omaperäinen nimitys on ämmä.
Vaari on laajimmalle levinnyt isoisän nimitys. Murteissa isoäidin omaperäinen nimitys on ämmä.

Isovanhempien nimitykset ovat moninaiset, samoin konstit uusien keksimisessä. Kun on tarve erottaa toisistaan kahden suvun iso- ja isoisovanhemmat, nimityksiä etsitään sekä perinteistä että omasta päästä.


Isoisovanhempien nimitys saadaan usein lisäämällä eteen määre ”iso” tai ”vanha”: isomummi, vanhataata. Murteissa omaperäiset isoisän nimitykset ovat äijä ja ukko, isoäidin ämmä.


Kysyimme lukijoilta, millaisia isovanhempien nimityksiä on olemassa ja miten niitä on muodostettu. Yksinkertaisimmillaan kahden mummon tai papan ero tehdään etunimillä, mutta toisaalta sitäkin pidettiin tärkeänä, ettei käytetä pelkkää etunimeä.

Määre edessä


Mummoja riittää, joten lapset keksivät version ”tavallinen mummi”.
Kutsuin isänäitiä valkeemummoksi, koska hänellä oli hopeanvaaleat hiukset.
Isoäidin uusi puoliso on varapappa.
Mummoni tunnettiin nimellä rinkelimummo, koska hän paistoi hyviä vesirinkeleitä.

Isoäidin uusi puoliso on varapappa.

Etunimistä muokattu

Hemmu = etunimeni Helena + mummu. Samalla periaatteella mieheni on Jappa eli Jarkko-pappa.
Lapsenlapsi kuuli etunimeni (Kaija) väärin, ja alkoi kutsua minua kainaksi.

Paikan- tai sukunimen mukaan

Lapset nimesivät isovanhempansa Moisi-mummoksi ja -papaksi ja Kaski-mummoksi ja -papaksi sukunimen ja asuinkylän mukaan.
Mellomummo asui Mellonkylässä, Ilmamummo Ilmajärvellä.
Kotimummo asui samassa pihapiirissä meidän kanssamme.
Mökkitieltä löytyi tienviitta Taatanteli, ja siitä muunneltiin maamon pariksi taatto.

Jotakin perinteistä


Aloin kutsua itseäni eukkomammaksi, joka on vanha lemiläinen vastine isoäidille.
Minä olen mummo, lasten toinen mummo halusi olla mummi. Jos erehdyn sanomaan itseäni mummiksi, lapset korjaavat heti.
Mieheni on vaija. Hän on syntynyt samalla päivämäärällä ja samalla maatilalla kuin oma isoisoisoisänsä, jota myös kutsuttiin vaijaksi.

Jotakin omaa

Mieheni on poikani tyttärelle papsu. Nähtiin nimitys lehdessä, ja se kuulosti mukavalta.
Olen mieheni lapsenlapselle nanna, sillä en koe olevani perinteinen mummo.
Isoäiti, jonka kanssa olin enemmän yhteyksissä, oli mummo ja toinen oli Masimummo. Hän sai nimensä samannimisestä kissastaan.
Murumummi sai nimen Muru-nimisestä villakoirastaan.

Mallia ruotsista

Appiukolle ei sopinut nimitys pappa. Hänen lempinimensä on Arska. Turussa asuvat sukulaiset kutsuvat isoisäänsä faffaksi, joten appiukostani tuli farska.

Muita nimityksiä isoäidille

Amma, emo, mami, mammu, mumi, mumma, mummo, mummi, mamma, mimma, mumikka, muori, mymmeli, nonna, ämmi

 

Muita nimityksiä isoisälle

Eno, opa, paappa, pappa, papikka, pupa, taatto, tuta, uki, ukki, ukko, vaari, vaija, äijä

 

 

Lähteet: kyselyn lisäksi Maila Vehmaskosken artikkeli Äijät ja ämmät, vaarit ja muorit — isovanhempien nimitykset suomen murteissa. Kielikello 3/1989.






Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.