Pekka Holopainen rakensi kotistudion omien sävellysten taltiointiin — Taipalsaaren vanhasta sairaalasta on vuokrattu koppi toiminnan laajentamiseksi

Musiikin monitoimimies Pekka Holopainen on lopettanut keikkailun, muttei musiikin harrastamista.

Kai Skyttä

Pekka Holopainen kokeili kotona, miten levy syntyy. Esikoisen myötä studio siirtyy. — Taipalsaaren vanhasta sairaalasta on vuokrattu koppi, jonne tulee äänieristys ja tarvittava tekniikka. Seuraava levy tehdään siellä.
Pekka Holopainen kokeili kotona, miten levy syntyy. Esikoisen myötä studio siirtyy. — Taipalsaaren vanhasta sairaalasta on vuokrattu koppi, jonne tulee äänieristys ja tarvittava tekniikka. Seuraava levy tehdään siellä.

Muusikoiden illanvietolla on usein olemusta järkyttäviä seurauksia. Yhdessä sellaisessa Pekka Holopainen esitteli Vesa Kettuselle pöytälaatikkoon kirjoitettuja ja vanhoille nauhoille taltioituja sävellyksiään, ja pian miehet olivat matkalla tuntemattomaan. Holopaisen Taipalsaaren-kotiin rakentui pikkuhiljaa levystudio.

— Hommattiin äänitysvehkeitä ja tietokoneohjelmia, joilla voi editoida, Holopainen kertoo.

Muusikot ovat kiertäneet ikänsä keikoilla eri kokoonpanoissa, mutta studiotyöskentely oli uutta ja mielikuvituksellistakin. Laulun ja rumpujen soundiin etsittiin kaikua Taipalsaaren valtuustosalia ja Väinölää myöten.

Ei toiminut.

— Kokeilimme kaikenlaista, kun emme olleet ammattilaisia.

En enää lähde yötä myöten koljaamaan. — Pekka Holopainen

Suurin osa omakustanteen biiseistä äänitettiin lopulta Holopaisen kotona Pappilankankaalla. Kunnan tiloja sai helposti musiikillisten kokeilujen käyttöön.

Vanhat näytöt painoivat.

— 15 vuotta kuorossa (Taipalsaaren Laulu-Veikot) ja 10 kuoronjohtajana varmaan vaikuttivat myönteisesti.

Kuoro jäi aikoinaan kolmivuorotyön ja muiden bändihommien jalkoihin, ja nyt elävän musiikin hommat ovat jääneet toisenlaisen äänimaisemoinnin harrastamisen takia.

— En enää lähde yötä myöten koljaamaan.

Holopaisen viimeisin kokoonpano, Jaybirds, meni hautaan runsas vuosi sitten. Se soitti laulusolistista riippuen bluesia, rautalankapoppia ja muuta bilemusaa. Ukkoutuminen katkaisi soiton.

— Roudaaminen ei enää huvittanut.

Kai Skyttä

Pekka "Lätsä" Holopainen on kitaristi, jolta käy myös koskettimien, pianon ja urkujen soitto.

Musiikki tuli Holopaisen elämään juuri 1960-luvun alun kitaravetoisina bändeinä. Häntä oli kiinnostanut laulaminen, mutta yhtäkkiä oli hinku saada kitara.

14-vuotiaana lykästi, naapurissa asui bändeissä soittava kaveri, joka opasti alkuun.

— Pääsin nopeasti jyvälle. Sen jälkeen oli omaa hapuilua ja paljon itseopiskelua.

Holopainen asui tuolloin Kaukaalla. Oli paljon konsia ja muita pippaloita, ja niiden lisäksi tiskijukan hommia.

Tiskin takana olemiseen Holopainen tutustui yrittäjänäkin. Hän pyöritti 20 vuotta Lappeenrannan Musiikkia ja Imatran Musiikkia. Kauppiasduuni loppui 1990-luvun alun lamaan.

— Levymyynti väheni, kun ne tulivat marketteihin, katteet olivat huonot ja muutenkin oli tiukkaa.

20 seuraavaa vuotta leivän toi paperitehdas.

Levyn taustalla on Holopaisen tekstinkirjoittamisharrastus. Trubaduurikeikoilla hän on työstänyt kupletteja toisten säveliin, ja jossain vaiheessa alkoivat soida omatkin nuotit. Niitä on nyt albumintäysi.

— Elämästä kertovia laulelmia, joiden taustakompit vaihtelevat, hän kuvaa biisilistaa.

Esikoisesta otettu painos on pieni, eikä sitä promota keikoilla. Jakelu on manuaalista kavereille ja perheenjäsenille.

Pekka Holopainen

Syntynyt Lauritsalassa vuonna 1951.

Asunut Taipalsaaren Pappilankankaalla vuodesta 1985.

Avioliitossa, kaksi aikuista tytärtä ja kuusi lastenlasta.

Eläkkeellä oleva Kaukaan paperitehtaan työläinen.

20-vuotisen paperimiesuran ohella 20 vuoden yrittäjäura musiikkikauppiaana.

Kitaristi, jolta käy myös koskettimien, pianon ja urkujen soitto.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat