Kirja-arvio: Miehikkälän suuri poika on tehnyt huikean uran

Hellevi Pouta: Satumaa. Reijo Taipaleen tarina. 224 s. Karisto 2017.

Karisto

Kirja-arvio: Miehikkälän suuri poika on tehnyt huikean uran

Tavallisista tavallisin suomalainen mies, mutta poikkeuksellinen ääni ja tulkinta. Siitä syntyy yhdistelmä, jota voisi kutsua luontaiseksi karismaksi.
Reijo Taipale syntyi 9. maaliskuuta 1940 Miehikkälässä aivan talvisodan lopulla köyhään perheeseen, vaatimattomiin oloihin. Isä kuoli nuorena, äiti jäi pesueensa kanssa kantamaan vastuuta.
Taipale joutui jo nuorena pöllimetsässä hankkimaan perheen elantoa uuvuttavissa oloissa. Jotain muutakin täytyy elämässä olla, tuumi nuorimies ja suuntasi Helsinkiin, uuden elämän etsintään.
Reijo Taipale oli osallistunut moniin paikallisiin laulukilpailuihin ja palkittukin. Helsingissä veri veti musiikin pariin. Paikka laulusolistina eri yhtyeissä löytyi helposti, kun ääni oli komea ja herätti kuulijoiden huomion.
Ensilevytys tapahtui 1962. Loppuvuodesta hän sai levytettäväkseen Unto Monosen Satumaa-tangon. Loppu onkin historiaa, vaikkei suosio heti syliin pudonnutkaan, vaan vaati työtä ja ahkeraa tanssilavojen kiertämistä.

Yleensä laulajan tähteys himmenee vuosien mittaan, mutta hänelle kävi toisin. Vielä kesällä 2016 Reijo Taipale oli maamme kysytyimpiä ja parhaiten palkittuja lavatähtiä. Mutta kaikki loppuu aikanaan – kesällä 2017 Taipale oli jo vapaaherra ja saattoi nauttia elämästään Miehikkälän-kesäpaikallaan.
Toimittaja Hellevi Pouta rakentaa kirjassaan ehyen ja realistisen kuvan tangotähden urasta ja elämästä. Totaalinen työlleen antautuminen ajaa Taipaleen 1970-luvulla burn outiin, ja vakava sairaus pysäyttää hetkeksi kiertämisen.
Viihdyttäminen on rankkaa työtä. Työnsä Taipale hoiti silti esimerkillisesti. Yleisölle ei väsymystä voinut näyttää, hehän takasivat leivän.
Kirja on sympaattinen ja rehellisen oloinen tarina laulajasta, jonka jälki maamme musiikin historiaan on vahva.

Hyvää: Laulajan ammatin rehellinen läpileikkaus.
Huonoa: –
Erityistä: Satumaa-tangoa ehdotettiin mukaan uuteen virsikirjaankin, mutta sitä ei hyväksytty.



Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.