Kirja-arvio: Etelä-Karjalan museon esineistö kiehtoo tarinoillaan

Reija Eeva (toim.): Menneisyyden kaihoa ja merkityksiä — Kirjoituksia Etelä-Karjalan museon kokoelmista. 208 s. E-K:n museon julkaisusarja nro 37.

Etelä-Karjalan museo

Kirja-arvio: Etelä-Karjalan museon esineistö kiehtoo tarinoillaan

Etelä-Karjalan museo avattiin juhannuksena 1910 ja sen esinekokoelmaa on kartutettu siitä lähtien. Nykyisin museokokoelma käsittää noin 40 000 esinettä. Alkuaikoina keskityttiin alueen vanhan talonpoikaisesineiden tallentamiseen, mutta ajan myötä kokoelman painotukset laajenivat ihmisten jokapäiväiseen arkeen ja siinä esiintyviin ilmiöihin.

Menetetty Karjala ja etenkin Viipuri nousevat kiinnostaviksi alueiksi ja niitä kirjassa kiitettävästi kuvataankin. Laajasta esinemäärästä on onnistuttu seulomaan kiehtova kokonaisuus, joka leväyttää nähtäväksemme koko elämän kirjon: on keisarillista loistoa ja vallasväen pukuja, mutta toisaalta pienelle pojalle tehty leluauto tai vaikkapa viipurilaisen Havin kynttilätehtaan funkkiskynttilä, joka on muuten niin komea, että olisi suosittu nytkin, jos vaan löytyisi kaupasta.

Tuomas Nokelainen ja Seppo Pelkonen tekevät hallittua työtä, kuvat ovat ensiluokkaisia.

Viipuri ja Karjalankannas sykähdyttävät jännittävillä esineillään. Mukana on mm. Pyöreän tornin Vaasa-salin puinen koristelaiva ja matkamuistorasia Terijoelta vuodelta 1925.

Kirjan on toimittanut ja sen tekstit laatinut museon intendentti Reija Eeva. Häntä on syytä onnitella mainiosta lopputuloksesta. Hän on valinnut teemaksi esineiden narratiivisuuden eli kaivanut kunkin esineen historian ja siihen liittyvät tarinat. Lukijalle tämä on oivallinen lähtökohta. Sinällään kaunis esine on arvo sinänsä, mutta kun sen tausta aukeaa tarinan kautta, kiehtovuus kasvaa entisestään.

Jokainen voi kuvitella sen taustatyön määrän, mikä tähän pakostakin liittyy. Mutta työ tekijänsä palkitsee ja lopputulos on paitsi kaunis katsella, myös metka lukukokemus.

Pelkillä teksteillä esinettä ei täysin saane kuvatuksi ja kirjan kuvitus onkin sen vuoksi oleellinen osa kokonaisuutta. Tuomas Nokelainen ja Seppo Pelkonen tekevät hallittua työtä, kuvat ovat ensiluokkaisia.

Kulttuurihistoriallinen museo tekee ensiarvoisen tärkeää työtä kohdealueensa historiaa ja esineistöä säilyttäessään ja tutkiessaan. Nyt julkaistu kirja antaa hyvän näkymän museotyön monipuolisuuteen ja ennen kaikkea kiehtoviin esineisiin. | Seppo Paajanen

Etelä-Karjalan museo

Hyvää: Mallikelpoinen kirja kiehtovasta aiheesta — alueen esinehistoriasta.

Kehitettävää: Paikoin tekstiä — tai vaihtoehtoisesti kuvia — olisi voinut olla enemmänkin, sillä osalla sivuista on kosolti tyhjää valkoista tilaa.

Erityistä: Teoksen kuvat julkaistaan myöhemmin Lappeenrannan museoiden Finnassa, jossa yleisö pääsee tutustumaan niihin ja myös taustoihin tarkemmin.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset