Matkakuvaus kertoo, mistä Suomi on tehty

Risto Volanen: Suomen synty ja kuohuva Eurooppa.416 sivua. Otava 2017

Itsenäisyytemme juhlavuonna julkaistaneen pieni hyllyllinen kirjoja, jotka kertovat, mistä Suomi on tehty, mitä Suomi on ollut ja on, ja mitä vähäväkisen tasavaltamme edessä saattaa olla.

Yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Volasen (s. 1944) tietokirja ansaitsee paikkansa sekä juhlavuoden näyteikkunoissa että oppikirjastoissa. Hän ei syyllisty liioitteluun nimetessään teoksensa 130 vuoden matkakertomukseksi pienen kansan ponnistelusta itsenäiseksi valtioksi.

Ilmeisesti Volanen on lukenut likimain kaiken tutkitun ja painetun tiedon 1800-luvun kuohuvasta Euroopasta ja 1. maailmansodasta, Suomen asemasta Venäjän suuriruhtinaskuntana, itsenäistymisestä ja onnettomista ensiaskelista.

Aineistoonsa nojautuen hän kykenee täsmällisesti kertomaan, millaisten ratkaisujen, tapahtumien ja vaiheiden myötä Suomen synty kävi mahdolliseksi.

Volanen esittelee lukijoilleen Ranskan vallankumouksen (1789) jälkeen Eurooppaa hallinneet keisarit ja kuninkaat neuvonantajineen; heidän sotansa, sovintonsa, liittonsa ja sopimuksensa. Suomen kohtalo ratkesi jo 7.7. 1807, kun Venäjän keisari Aleksanteri I ja Napoleon Bonaparte allekirjoittivat Tilsitissä asiakirjoja Euroopan uudesta jaosta.

Venäjä halusi Suomen alueen Pietarin turvavyöhykkeeksi eikä suurvalta-asemansa menettäneellä Ruotsilla ollut enää voimia eikä oikein kiinnostustakaan vastustaa isompiensa aikomuksia.

Venäjän vallankumouksista alkaneita tapahtumia (1917—1919) Volanen on kirjannut liki 100 sivua. Niistä ilmenee, että helmikuussa valtaan noussut A. Kerenskin hallitus ei kenties olisi siunannut Suomen itsenäisyysjulistusta, jonka V.I. Lenin tovereineen hyväksyi. Niin ikään on pääteltävissä, että itsenäisyysjulistus olisi otettu Pietarissa uuteen käsittelyyn, jos Venäjän sisällissota olisi päättynyt valkoisten kenraalien voittoon.

Maalaisliiton johtavat poliitikot Santeri Alkio ja Kyösti Kallio ansioituivat neuvonpidoissa, joiden tuloksena Suomesta ei tullut kuningaskuntaa vaan tasavalta. Sisällissodan jälkeen onnenpotkuksi osoittautui, ettei tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi valikoitunut Mannerheim vaan Ståhlberg.

| JUKKA VEHKASALO

Hyvää: Teokseen on koottu kiintoisaa tietoa niin runsaasti, että sitä ei pidä / voi lukea ahmien vaan hitaasti kiiruhtaen.

Huonoa: -

Erityistä: Teoksen ensimmäiset rivit kertovat pakkasaamusta Kymijoen Ahvenkoskella 21. helmikuuta 1808. Sisällysluettelo ja väliotsikkojen runsaus palvelevat lukijaa erinomaisesti.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.