Kirja-arvio: Demokratian kehitys pikakelauksena

Kai Alhanen — Tuukka Perhoniemi: Demokraattinen perintömme. Vastapaino 2017. 245 sivua.

Demokratian nakertajat maailmalla ovat nostaneet esiin keskustelun demokratian tilasta ja jopa tulevaisuudesta hallintomuotona. Alhanen ja Perhoniemi ottavat omalla tavallaan osaa keskusteluun kirjoittamatta tai kommentoimatta suoraan rivilläkään näitä nykyhetken tapahtumia.
Salaviisas menettely toimii. Oli kyse sitten antiikin Ateenan tai Amerikan Yhdysvaltojen itsenäisyystaistelun aikaisista kirjoituksista, on niihin osattu hakea näkökulma, jonka kuka tahansa lukutaitoinen osaa yhdistää tämän hetken keskusteluaiheisiin.
Kirjoittajien kantavana ajatuksena on, että demokraattinen hallintomuoto sellaisenaan on hauras ja haavoittuva. Demokratia on monisäikeinen, useista ideoista pitkän ajan kuluessa kudottu. Teknisenä hallintomuotona demokratia edellyttää rinnalleen kansalaisten demokraattista elämäntapaa, ja elääkseen sen aktiivista toteuttamista.

Kirjan rakenne on kiehtova. Kirjoittajat ovat poimineet itsenäisiin artikkeleihin 30 ideaa, joita heidän mielestään tarvitaan demokratian elävänä pitämiseen. Jokaista ideaa vastaa sen syntyä tai kehitystä vastaava kirjoitus. Vanhimmat ovat tietysti antiikin Ateenasta, muutamaa viimeisintä lukuun ottamatta muutkin vähintään sadan vuoden takaa.
Vaikka jotkut kommentoiduista kirjoituksista ovat varsinaisia tiiliskiviä, on itse kirja hämmästyttävän tiivis. Parisataa povitaskuun mahtuvaa sivua on aikamoinen tiivistys kommentoimaan kahden ja puolen tuhannen vuoden länsimaisen historian tärkeintä saavutusta.
Lyhyt teksti on nopea lukea ja sen eri kohtiin on helppo palata. Kommentaari on samalla melko kattava lähdeluettelo länsimaisen demokratian kehityshistoriaan. Muutamat niistä, esimerkiksi Port Huronin julkilausuma, ovat lisäksi aika tuntemattomia ja tutustumisen arvoisia suomalaiselle lukijalle. | ASKO IMPPOLA
Hyvää: Väkevää evästä demokratian puolustamiseen.
Huonoa: Lyhyydestään huolimatta turhan filosofinen leviämään riittävän laajalle lukijapiirille.
Erikoista: Sattumalta tai tahallaan, ajankohta Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan aikaan on kirjalle erityisen sopiva.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet