Elokuva-arvio: Romantiikka ja kauhu syleilevät The Shape of Water-elokuvassa, 13 Oscarin ehdokkaassa

The Shape of Water (Yhdysvallat, 2017) Ohjaus: Guillermo del Toro. Käsikirjoitus: Guillermo del Toro, Vanessa Taylor. Rooleissa: Sally Hawkins, Michael Shannon, Richard Jenkins, Doug Jones, Michael Stuhlbarg, Octavia Spencer. Kesto: 124 min. K-16.

Sophie Giraud

Kalamieheen rakastuva Sally
Hawkins ansaitsi roolistaan Oscar-ehdokkuuden.
Kalamieheen rakastuva Sally Hawkins ansaitsi roolistaan Oscar-ehdokkuuden.

Guillermo del Toroa ovat kiehtoneet hirviöt jo lapsesta saakka.
Meksikolaiselle elokuvantekijälle hirviöt ovat edustaneet ihmisyyden pimeää puolta.
Del Toron elokuvista tekee kiinnostavia se, kuinka rakkaudella tämä suhtautuu varjojen asukkeihin. Elokuvien hirviöt ovat yhtä kauniita ja karmivia.

Mykän Elisan (Sally Hawkins) tarina on ehkä del Toron kypsynein elokuva, johon tiivistyy paljon aikaisempien elokuvien toimivia osia.
Rakastuminen vedenalaiseen humanoidiin (raskaasti maskeerattu Doug Jones) ei ole ohjaajan maailmassa yhtään kummallinen asia. Aito kauhu esitellään hirviön vanginneen valtion virkamiehen (Michael Shannon) muodossa.

Tasapaino romantiikan, jännityksen ja komedian on välillä vaarassa lipsahtaa korniuden puolelle. Näin ei kuitenkaan käy, koska materiaaliin suhtaudutaan täydellisellä vakavuudella ja suurella sydämellä.

Teknisesti The Shape of Water on vuoden vaikuttavimpia elokuvia. Se yhdistelee unenomaista americanaa, vanhojen elokuvien ja satukirjojen ilmettä saumattomasti.
Äänimaailma nousee suureen rooliin. Äänen avulla liikutetaan tarinaa ja kuvaillaan tunnetiloja silloin kun päänäyttelijät eivät siihen pysty.

Elokuvan sinetöi loistava näyttelijäjoukko. Hawkins luo kiehtovan ja täydellisen hahmon pukahtamatta sanaakaan. Jones kalamiespuvussaan kertoo tarinaa vain pantomiimin keinoin. Heidän välilleen syntyy hyvä kemia, vaikka tarinaa joudutaankin hieman pakottamaan oikeaan suuntaan.
Koko shown on monesti varastaa Michael Shannon, joka suorastaan tihkuu vainoharhaa, dominanssia ja pakkomielteitä.

Onneksi Richard Jenkins, Octavia Spencer ja Michael Stuhlbarg ovat elokuvassa ystävien ja liittolaisten rooleissa. Heidän roolinsa keventävät elokuvaa muuttumasta pateettiseksi ryöpytykseksi.
Gootti-romantiikka elää ja voi hyvin del Toron elokuvissa.


NELJÄ TÄHTEÄ
Hyvää: Kauniisti kuvattu ja näytelty. Äänimaailma on huima.
Huonoa: Liikaa aineksia samassa padassa.
Erityistä: 13 Oscarin ehdokas. Muun muassa paras elokuva, ohjaus, käsikirjoitus, kuvaus ja naispääosa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.