Antti Hyyrysen esikoisromaanissa tauti jyllää ja sulkee maiden rajoja – Stam1na tiesi olla keikkailematta keväällä, mutta bändin laulaja-kitaristi on kuitenkin karanteenissa: "Kävin laulamassa karaokea Afrikassa"

Antti Hyyrysen Viimeinen Atlantis maalasi osuvan ajankuvan kiinni menevästä maailmasta. Stam1nan keulakuva on omaehtoisessa karanteenissa ja ehdottaa hiljaisen ajan muokkaamista taiteeksi muillekin kulttuurityöläisille. Etelä-Karjalan isojen metallibändien lyriikasta löytyy tuhon ohella toivoa.

Kai Skyttä

Antti Hyyrynen tekee tavallisestikin yksin töitä työhuoneellaan, joten karanteeni ei ole vaikeuttanut elämää Stam1nan keikkatauon aikana. Kuvassa artisti Halkosaaressa helmikuun alussa 2020.
Antti Hyyrynen tekee tavallisestikin yksin töitä työhuoneellaan, joten karanteeni ei ole vaikeuttanut elämää Stam1nan keikkatauon aikana. Kuvassa artisti Halkosaaressa helmikuun alussa 2020.

Olet todella onnekas ettet päätynytkään Helsinkiin. Suomi ei ole näet pelkästään sotatilassa. Se on myös Dorringtonin taudin kourissa.

Mistä ihmeestä se on saanut kristallipallon?

Elokuvan, kirjallisuuden ja television, periaatteessa koko populaarikulttuurin historia tulvii sekä maailmanlopun- että muitakin ihmiskunnan olemassaoloa uhkaavia tarinoita. Mannerlaatat ärähtelevät, pakolaiset ryntäilevät, tartuntataudit jylläävät ja vedet vievät niissä taruissa ihmispolot mennessään.

Tuorein suomalainen ihmiskunnan tuhon fantasia- ja science fiction -tuote ilmestyi runsas kuukausi sitten. Lemiläisen metalliyhtyeen Stam1nan laulaja-kitaristin Antti Hyyrysen esikoisromaani Viimeinen Atlantis tuntuu sisältävän kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin uhat, jotka kourivat nyt eritoten eurooppalaista ihmistä.

Kansalaiset pyrkivät kotimaihinsa keinolla millä hyvänsä. Maiden rajat ovat kiinni. Sotilaat partioivat ja pitävät yllä komentoa.

Mistä ihmeestä olet saanut kristallipallon, Antti Hyyrynen?

– Taudeissa on eroja, mutta leviämisen laajuudessa ja tehokkuudessa korona on jälleen osoittanut, että todellisuus on tarua ihmeellisempää, esikoiskirjailija vastaa.

Hyyrysen esikuvana Dorringtonin taudista kirjoittaessaan kangasteli ebolan kaltainen tauti, mutta "liioitellussa, painajaismaisessa muodossa", ei tällainen perinteisen oloinen hengityselimiä riivaava virustauti. Lopputulema vallitsevan arkitodellisuuden näkökulmasta on silti hyvin samansuuntainen.

Dorringtonin tauti on puhdasta kirjailijan mielikuvitusta. Juonipaljastuksena voi todeta, että kirjassa tauti on tarkoituksella mystinen, se herättää sekä kysymyksiä, joihin ei saa vastausta – että suunnatonta pelkoa.

Dorrington on nimetty, kuten monet muutkin taudit, löytäjänsä mukaan, mutta romaanissa sellaista henkilöä ei esiinny. Nimi on vertauskuvallinen.

– Se on sanaleikki, joka pohjautuu englanninkielen ovi-sanaan. Se on ovi kauhukuviin, Hyyrynen kertoo.

Kauhukuvia kirjailija kertoo ammentaneensa erityisesti tosipohjaisesta televisiosarjasta Hot Zone. National Geographicin tuottamassa minisarjassa tappajavirus pääsee valloilleen Yhdysvalloissa 1980-luvun lopulla. Sarja löytyy ainakin Ruutu-suoratoistopalvelusta.

Viimeinen Atlantis on myös Stam1nan teema-albumi, joka ilmestyi helmikuussa 2010. Levyn tekstejä laatiessaan Hyyrynen sanoo tienneensä myös Tie-elokuvan, joka on vuonna 2009 ensi-iltansa saanut filmatisointi Cormac McCarthyn samannimisestä post-apokalyptisesta romaanista.

– Siinäkin löytyy merkkejä jylläävästä taudista.

Antti Hyyrysen Instagram-tili

Antti Hyyrynen näki paluulennollaan Etelä-Afrikasta maailman nykytilan, joka muokkasi myös omaa elämää.
Antti Hyyrynen näki paluulennollaan Etelä-Afrikasta maailman nykytilan, joka muokkasi myös omaa elämää.

Kristallipallosta kysyminen Hyyryseltä on aiheellista toisestakin syystä. Hän on kirjoittanut nykytodellisuutta jollakin tavalla mukailevan fiktiivisen romaanin, mutta osannut lisäksi ennakoida mahdolliset faktuaaliset vaikutukset.

Monet artistit ja bändit joutuivat perumaan kevätkiertueensa koronaepidemiaan liittyvien rajoitusten vuoksi. Stam1nan ei tarvinnut sitä tehdä, sillä bändi ilmoitti jo loppuvuodesta 2019 vetäytyvänsä klubikeikoilta ja keskittyvänsä kevään aikana muihin projekteihin.

Hyyrysen osalta se tarkoitti pitkälti esikoiskirjan promoamista, mikä odottelee nyt jatkumista.

– Osa jutuista siirtyy. Kuukausi kerrallaan mennään ja toivotaan, että toukokuussa saisi olla jo enemmän kuin kymmenen hengen kokoontumisia.

Kulttuurin ja luovien alojen tekijät ovat vaikeassa tilanteessa ansiomahdollisuuksien kadottua tai ainakin vähennyttyä melkoisesti ja tulevaisuuden epävarmuuden lisäännyttyä tuntuvasti. Hyyrynen itse yrittää lähestyä tilannetta myönteisen kautta ja katselee aikaa enemmän mahdollisuuksien kuin uhkien näkökulmasta.

– Hiljaisen ajan voi käyttää hyödyksi. Voi yrittää uudistua ja tehdä jotain, joka myöhemmin heijastelee tai pukee sanoiksi poikkeuksellisen ajan.

Dorringtonin tauti on sanaleikki, joka pohjautuu englanninkielen ovi-sanaan. Se on ovi kauhukuviin. — Antti Hyyrynen

Myös kanssaihmiset on Hyyrysestä hyvä huomioida poikkeusoloissa, jos pystyy, sillä "yhteisöllisyys on hirveän tärkeää".

Stam1nan keulakuva tekee huomioimisessa juuri kuten opettaa. Hän on vielä jonkin aikaa karanteenissa kotonaan.

– Kävin laulamassa karaokea Afrikassa, Hyyrynen sanoo syyksi.

Laulaja-kitaristin Instagram-tililtä löytyy viikon vanha postaus, jossa asiasta on hyyrysmäinen tarina. Kotikutoinen karanteeni ei olisi voinut osua parempaan saumaan.

– Olikin juuri lomaviikot meneillään.

Like

5764615.jpg

Lauluissa tuhon ohella myös toivoa

Näen edessäni tuhon enteet

ja näen kohtaloni

löydän edestäni kaikki menneet

Ei kukaan itseltänsä säästy

ja jos joskus kevääseen

jostain lentää yksinäinen pääsky

ei se sinne kesää tee

Myös Kotiteollisuuden laulaja-kitaristi Jouni Hynynen on maalaillut lopun aikoja tuotannossaan. Erityisesti bändin teemalevy Maailmanloppu (2013), jonka kappaleesta Tuhon enteet yllä olevat säkeistöt löytyvät, on ollut sekä vilkkaan kommentoinnin että postauksen kohteena yhtyeen fanikerhon Facebook-sivuilla viime perjantaista lähtien.

Yhteiskunnallinen saarnaaminen yksilön kautta on metalli- ja monen muun musiikintekijän arkea. Pahuuden paatoksen ohella siihen kuuluu myös toivo paremmasta, ja Joutsenosta lähtöisin oleva Mokoma-yhtye tuntuu kiteyttävän epidemian tarvitseman yhteisöllisyyden helmikuussa ilmestyneen albuminsa kappaleella Toinen ihminen.

Miellän olevani tomun kaltainen

Menen sinne minne tuuli käskee

Pakoon pääse en

Mutta jokainen voi pienen hetken olla ihminen

Häviävän hetken ihmiselle ihminen