Elokuva-arviot: Jumittava Woody Allen, unkarilaisittain tukahdutettuja tunteita ja hupsuttelevaa ruotsalaishuumoria

Kouvolan elokuvateattereissa viikonloppuna kolme elokuva-ensi-iltaa.

Amazon Studios



Kate Winslet näyttelee pääosaa uudessa Woody Allenin
draamassa.
Kate Winslet näyttelee pääosaa uudessa Woody Allenin draamassa.

Jumittunut Woody Allen -elokuva

Wonder Wheel (Yhdysvallat, 2017). Ohjaus ja käsikirjoitus: Woody Allen. Rooleissa: Kate Winslet, Juno Temple, Jim Belushi, Justin Timberlake. 101 min. K-7.

Epäonnistunut näyttelijätär Ginny (Kate Winslet) on joutunut vaihtamaan unelmansa tarjoilijan työhön osteri-baarissa. Elämään tulee romantiikkaa ja sähköä hengenpelastaja Mickeyn (Justin Timberlake) muodossa.

Kulahtaneelta tuntuva aviomies (Jim Belushi) jää soittelemaan toista viulua, kun kyseeseen tulee intohimo. Luvassa on epätoivoiselta tuntuvaa kunnianhimoa, kaivertavaa surumielisyyttä, gansterielokuville pokkaavaa huumoria ja hienoja näyttelijäsuorituksia vaikuttavalta näyttelijäjoukolta.

Wonder Wheel on aineksiltaan erinomainen cocktail joka ei aivan toimi.

Woody Allen jatkaa yhä vuosikausien jälkeen naisten analysoimista tavalla joka on hetkittäin suorastaan alentuvaa. Naiset ovat itsekkäitä, pahansuopia tai oudoimmillaan kryptisiä olentoja.

Se ei tarkoita, etteikö Allen osaisi oikeasti kirjoittaa hyvin toden tuntuisia hahmoja tai etteikö tämä oikeasti olisi hyvin perillä feminiinisen mielen toiminnoista.

On vain kovin harmi, että yhä useammin ohjaaja päätyy tekemään hahmoistaan mannekiineja, joiden suurin vetovoima tulee vain tunnettujen näyttelijöiden raameista. 

Wonder Wheelissä on kieltämättä karismaa. Valtaosa siitä syntyy vain pelkästään sen vuoksi, että kameran edessä ovat Winsletin ja Timberlaken kaltaiset hurmurit.

Nämä pystyvät tekemään itsekeskeisistä ja hieman yksinkertaisista ihmisistä lumoavaa seurattavaa. Kyse ei ole ainoastaan perverssistä henkisen tuhon todistamisesta, vaan siitä, että jopa epäilyttävistä hahmoista päätyy välittämään edes ohi kiitävän hetken. 

Wonder Wheel on Allenin repertuaarissa hyvin liukuhihnamainen tuotos, joka ei esittele ohjaaja työkalupakkiin mitään uutta. Fanitkin voivat olla jopa hieman kyllästyneitä siihen, kuinka arkipäiväisesti Allen tuntuu suhtautuvan työtapaansa.

Aivan kuin prosessissa ei olisi suurta paloa. Vain vanha tottumus vain tehdä sitä mitä ennenkin, kovettuneen elokuvaduunarin tavoin. 

Allen tuntuu yrittävän tehdä jonkinlaista kunnianosoitusta rakastamalleen näytelmäkirjallisuudelle, mutta lopputulos on hyvin kalpea luomus verrattuna ohjaajan parhaimmistoon. Karismaattiset näyttelijät eivät pysty sitä pelastamaan. | Timo Alho

KAKSI TÄHTEÄ

Hyvää: Winslet. Timberlake.

Huonoa: Eloton. Vanhentunut.

Erityistä: Woody Allen täytti 82-vuotta joulukuun ensimmäinen päivä.

 

Herkkiä yhteyksiä

Inforg-M&M Film Kft.  

Endre (Géza Morcsányi) ja Mária (Alexandra Borbély) jakavat erikoisen yhteyden ja haluavat kohdata toisensa ihmisinä.

Kosketuksissa (Teströl és lélekröl, Unkari, 2017). Ohjaus ja käsikirjoitus: Ildikó Enyedi. Rooleissa: Géza Morcsányi, Alexandra Borbély, Zoltán Schneider. Kesto: 116 min. K-16.

Mária (Alexandra Borbély) on herkkä introvertti, joka kaipaa kontaktia toiseen ihmiseen. Suorastaan mystinen yhteys työkaveri Endreen (Géza Morcsányi) saa Márian siirtämään rajojaan.

Kaksikko jakaa yhteisiä unikuvia. Unissa peurat juoksevat metsässä vapaina, mutkattomina ja luonnollisina.

Kosketuksissa on ujosti romanttinen draamaelokuva, joka tuo arkirealismiin suorastaan hengellisen tason. Elokuva muistuttaa ihmisten välisten suhteiden voimavarasta. 

Kosketuksissa on hyvin kaunis ja herkkä draama, joka tekee päällepäin epäkiinnostavista henkilöistä kiehtovia. Tyyli on harkittu ja rauhallinen. Kauniisti valaistuista kuvista huokuu unenomaisuus ja herkkyys.

Taitavasti ohjaaja Ildikó Enyedi antaa hetkille juuri tarpeeksi happea kehittyä luomatta henkilöiden kanssakäymisistä turhan matelevia. Luppohetkiäkin tosin löytyy.

Mainio pääosajoukko onnistuu tekemään henkilöistä samaan aikaan juroja ja avoimia. Alexandra Borbély on vaarassa haljeta pinnistäessään tukahdutettuja tunteita sisällään.

Hahmojen erheistä syntyy lämmintä huumoria kerrontaan, joka ottaa muuten itsensä hyvin vakavasti.

Márian ja Endreen erikoinen suhde kehittyy hyvin maltillisesti. Mystisten näkyjen kautta henkilöhahmoihin synnytetään kutkuttava lataus. 

Kiinnostava konsepti kahden ihmisen lukituista tunteista nappaa katsojan mukaansa.

Alkuasetelmia ei valitettavasti seuraa mitään selkeää tarinarakennetta, joten katsoja voi jäädä nuolemaan näppejään, jos odottaa tapahtumien kaatuvan siististi paikoilleen domino-palikoiden tavoin. | Timo Alho

NELJÄ TÄHTEÄ

Hyvää: Herkkä ja kiehtova.

Huonoa: Toisinaan suorastaan pysähtyy paikoilleen.

Erityistä: Ohjaaja Ildikó Enyedin ensimmäinen elokuva 18 vuoteen.

 

Televisiodraamaa valkokankaalla

Linnea Rheborg  

Suositun ruotsalaisen draamakomedian hahmot ovat loikanneet valkokankaalle. 

Solsidan (Ruotsi, 2017). Ohjaus: Felix Herngren, Måns Herngren. Käsikirjoitus: Jesper Harrie. Rooleissa: Josephine Bornebusch, Malin Cederblad, Henrik Dorsin, Frida Hallgren, Felix Herngren, Ida Karolin Johansson. Kesto: 104 min. K-7.

Ruotsissa hurjan suosittu draamakomediasarja Onnea onkimassa on loikannut isolle kankaalle. Jos ei tiedä mistä oikein on kyse, voi elokuvakokemus olla hieman turhanpäiväinen.

Kyseessä on televisiosarjan faneille räätälöity elokuva.

Sarjan tavoin kyseessä on ruotsalaista pikkukaupunkielämää seuraava kevyesti hupsutteleva draama. Kipinää syntyy pienistä luokkaeroista päähenkilöiden välillä.

Jokaisella hahmolla on omat oikkunsa, jotka sarjan fanit totta kai tietävät jo entuudestaan. Uusille katsojille ei oikeastaan edes vaivauduta luomaa ehyttä kokonaiskuvaa Solsidanin keskinäisistä suhteista.

Tarinan keskiössä on taas Sundbergin ja Schillerin perheiden tunnekuohut. Elokuva seuraa Onnea onkimassa -sarjan viidennen kauden tapahtumia.

Parisuhteet ovat rakoilleet ja joillekin pikkukaupungin elo alkaa maistua puulta.

Solsidan tarjoilee ruotsalaista hillittyä charmia ja vaivaantunutta huumoria varsin mainiosti. Mitään, mikä perustelisi televisiosarjan ylös skaalaamisen, ei kuitenkaan ole.

Sarjasta saadaan vain ylipitkä jakso, jonka suurimmat paukut ovat ihmissuhteiden puolella. 

Elokuvan herttaisesta yleisilmeestä ja mukavista henkilöistä on vaikea olla pitämättä. Se ei kuitenkaan tarjoile mitään katsojalle, joka ei ole kärryillä televisiosarjan viidestä edeltävästä tuotantokaudesta. | Timo Alho

KOLME TÄHTEÄ

Hyvää: Hyvät hahmot. Mukava tunnelma.

Huonoa: Vain pidennetty televisiosarjan jakso.

Erityistä: Sarjan suomalainen versio, Onnela on nähtävillä C More -palvelusta ja MTV3-kanavalta.

 

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.