Vauhti paranee teatterissa — talouden näkökulmasta täyttöasteiden kohentuminen on tärkeää

Isolla puolella tapahtui suuri harppaus.

Aki Loponen

Jussi Virkki, Samuli Punkka, Jussi Johnsson ja Seppo Merviä hupailevat Puhtaana käteen -farssissa, joka jatkuu Lappeenrannan kaupunginteatterin ohjelmistossa keväällä.

Lappeenrannan kaupunginteatterin toinen toimintavuosi uudessa talossa on sujunut lippuluukun näkökulmasta tuntuvasti avausvuotta parempi. Teatterin yleisömäärä lisääntyi vuonna 2017 runsaat kymmenen prosenttia edellisestä vuodesta.
Yleisömäärän kasvu on kaiken lisäksi kasaantunut teatterin näkyvimmälle ja tärkeimmälle näyttämölle. Suuren puolen esitysten katsojien lukumäärä lisääntyi lähes 50 prosenttia vuodesta 2016.
Mikä selittää aiempaa suurempaa vetovoimaa?
— Kaupungissa on puhuttu teatterista aiempaa myönteisempään sävyyn, teatterinjohtaja Timo Sokura arvelee.
Hänen mukaansa vuoden ainoa pettymys oli oma syksyinen ohjaus pienelle puolelle. Loppuhalauskompleksi ei lähtenyt lentoon.
— Esitys oli käypänen ja katsojapalaute hyvää, mutta yleisöä ei löytynyt.
Täyttöaste jäi alle 30 prosentin, kun se oli pienellä puolella muuten noin 50 prosenttia ja suurella yli 60. Keskiarvoon on laskettu mukaan vain teatterin omat tuotannot.

Lukujen ylöspäin menoon voi olla vain tyytyväinen. Timo Sokura

Teatteri on saanut täyttöasteensa kuntoon. Esityskauden talousarvio lasketaan yleensä 50 prosentin täyttöasteelle, joten teatterin talouspuolelta ei liene odotettavissa ikäviä uutisia, kun vuoden 2017 toimintakertomus valmistuu helmikuussa.
— Lukujen ylöspäin menoon voi olla vain tyytyväinen, Sokura sanoo.
Käyrät ovat olleet ylöspäin, vaikka teatterin syyskauden alkua sävytti julkinen keskustelu teatterinjohtajan asemasta ja teatterin sisäisestä eripurasta. Se on purettu työhön.
— Asioita on käsitelty sekä omalla porukalla että työterveysihmisten kanssa. Kaikki treenaavat täysillä tulevia esityksiä, Sokura kertoo.
Hyvää fiilistä ja kaveritsemppausta on johtajan mukaan tuonut myös balettiyhteistyö tanssiopiston kanssa.
— Hyvähenkinen porukka on heitellyt ylävitosia käytävällä ennen esityksiä, Sokura viittaa nuoriin tanssijoihin.
Pähkinänsärkijä-baletin jatko-osassa myös Sokuralla on maski ja peruukki päässä, ensimmäistä kertaa kuluvalla vuosituhannella.

Pienen näyttämön rooli teatterin kokonaisuudessa on vähentynyt. Yleisömäärä romahti puoleen vuodesta 2016. Mummo-esityksen jättämä aukko ei ole täyttynyt. Kevätkaudella kaupunginteatteri tekee sinne ainoastaan yhteistuotantoja.
Miksi?
— Omiin tuotantoihin ei ole näyttelijäresurssia, kun porukka on kiinni ison puolen jutuissa, Sokura kertoo.
Keväällä treenataan jo syksyn ison näyttämön mittavaa Maria Jotuni -sovitusta varten. Sen ohjaa kaupunginteatterille Tuomo Rämö.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.