Koskettava sävelkertomus Olavinlinnasta

Aulis Sallinen—Lassi Nummi: Linna vedessä.Kantaesitys Olavinlinnassa 8.7.Ville Matvejeff, musiikinjohto, Jukka-Pekka Palo, kertoja, Tiina-Maija Koskela, sopraano, Tuija Knihtilä, mezzosopraano, Jussi Myllys, tenori, Tommi Hakala, baritoni.Savonlinnan Oopperajuhlaorkesteri.Kari Heiskanen, konsertin toteutuksen suunnittelu. Pauliina Olkkonen, musiikkijärjestäjä, Tommi Saviranta, valot ja projisoinnit.

Soila Puurtinen

Jukka-Pekka Palo on kertoja oopperassa Linna vedessä. Aulis Sallisen sävellys sai kantaesityksen viime lauantaina Savonlinnan oopperajuhlilla.
Jukka-Pekka Palo on kertoja oopperassa Linna vedessä. Aulis Sallisen sävellys sai kantaesityksen viime lauantaina Savonlinnan oopperajuhlilla.

Kun Linna vedessä -musiikkikronikan viimeiset sävelet olivat päättyneet ja suosionosoitukset alkaneet, tuli Olavinlinnaan odottava olo. Esiintyjät saivat bravo-huudot, mutta sitten säveltäjä Aulis Sallinen laskeutui paikaltaan kohti lavaa. Sitä mukaa nousivat katsomorivit seisomaan.

Pian koko katsomo taputti yhteisessä tahdissa seisaaltaan. Kun Sallinen nousi lavalle, alkoi bravo-huutojen myrsky.

Sallisen musiikki on draamallista.

Sallinen sävelsi ensimmäisen oopperansa linnan 500-vuotisjuhliin. Nyt, yli 80-vuotiaana, hän kirjoitti musiikkikronikan, jonka päähenkilö on linna.

Linna vedessä kertoo myös Suomesta ja suomalaisuudesta. Siinä ei ole isänmaallista paatosta, mutta silti se nostattaa ylpeyden ja liikutuksen tunteita.

Teos alkaa ja päättyy oleelliseen: koskemattomaan luontoon, suomenpeuraan, joka lopussa palaa kotiinsa. Luonto on linnaakin vahvempi.

Musiikki maalaa niin tuoksuvat metsät kuin jyrkät kalliot. Jouset antavat vesien välkkyä.

Pikajuoksu läpi linnan ja samalla Suomen historian nostaa esille tavallisen kansan raadannan ja valtaa pitävien uhon. Neljä laulajaa tuo katsojan eteen suuren joukon täällä ennen eläneitä ja vaikuttaneita.

Sallisen musiikki on draamallista. Se tukee tekstiä ja antaa sille syvyyttä sekä aikaa ajatusten kypsyä. Välillä soittajilta tulee ironinen kommentti.

Yleisilme on valoisa ja sointuva, pehmeä, hyväksyvä. Sotalinnasta tulee taiteen ja kauneuden linna, musiikkikaan ei haasta riitaa.

Oopperajuhlaorkesterin yhtye on kuin pieni Mozart-orkesteri, lisänä harppu, lyömäsoittimet ja piano. Melko pieni soittajisto luo loputtomasta värejä, suvantoja ja mukaansa tempaavia nousuja. Käyrätorvi soittaa sotamarsseja, englannintorvi suree kuolleita.

Sallinen on mestarillinen orkestroija, joka osaa rakentaa draamaa. Kun tarina uhkaa kääntyä pateettiseksi, tulee kuvaan esimerkiksi olut ja sen tekeminen.

Jukka-Pekka Palo saa näyttää koomikon taitonsa pakoon hipsivänä vankikarkurina, ja solistitkin voivat hullutella. Sallinen pistää renessanssiosuuden kaanoniksi ja heittää musiikkiinsa muitakin vahvoja viitteitä.

Kronikan neljä laulajaa laulavat niin yhdessä, pareittain kuin yksinkin. Nauhoitettu puhe ympäröi kuulijan.

Lauluosuuksiin on hyvä heittäytyä. Ensemblet soivat puhtaina ja tyylikkäinä, onhan lavalla on neljä maan kärkilaulajaa.

Tuija Knihtilän tumma, vahva mezzo tuntuu täyttävän koko linna, samoin Tommi Hakalan baritoni. Tiina-Maija Koskelan kaunis sopraano koskettaa miestään surevan vaimon roolissa, Jussi Myllyksen tenori soi uljaana.

|

Riitta-Leena Lempinen-Vesa

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.