Kirja-arvio: Evakkotaival on tietojärkäle, joka osoittaa, miten monin tavoin karjalainen perintö elää niin elinkeinoelämässä, urheilussa, kulttuurissa kuin kouluissa

Laila Hirvisaari, Keijo K. Kulha ym.: Evakkotaival – Karjalan siirtoväen tarina. 496 s. Amanita 2019.

Karjalan evakoiden tiet veivät monelle taholle. Tämä kuva on otettu kesällä 1941.
Karjalan evakoiden tiet veivät monelle taholle. Tämä kuva on otettu kesällä 1941.

Viiden päivän elintarvikkeet, makuuhuopa, patjapussi ja tyynypussi, ruokailuvälineet. Näin ohjeisti Kansanhuoltoministeriö evakuoitavia ennen talvisotaa 80 vuotta sitten. Siitä alkoi karjalaisten ensimmäinen evakkomatka ja mullistusten kausi Suomen historiassa.

Evakkotaivalta on käsitelty tieto- ja kaunokirjoissa, muisteloissa ja tutkimuksissa. Evakkotaival, Karjalan siirtoväen tarina on tuore ja laaja kokonaisesitys.

Teoksen alussa kirjailija Laila Hirvisaari muistelee, kuinka hän lapsena lähti perheensä mukana Lappeenrannan läheltä Mynämäelle, kuin ulkomaille.

Pääosan muodostaa filosofian tohtori Keijo K. Kulhan artikkelikokonaisuus. Kulha on Käkisalmen evakkoja. Hän käsitteli väitöskirjassaan siirtoväen asuttamisesta käytyä julkista keskustelua, joten aihepiiri on hänelle tuttu.

Kulha valottaa ihmeeksi ja traumaksi kutsuttua tapahtumaketjua monesta kulmasta, myös kriittisesti. Valtiolliset suunnitelmat eivät olleet ajan tasalla. Lähtö tuli yllätyksenä sekä karjalaisille että niille, joiden luo heidät osoitettiin.

Operaatio vaati valtavan koneiston ja byrokratian. Kulha selostaa politiikkaa, lakeja ja korvauskysymyksiä, mutta vaikuttavimpia ovat siirtoväen kokemukset. Etenkin jatkosodan aikainen paluumuutto kuulostaa lähes uskomattomalta.

Neuvostoliitto oli tuonut alueille omia kansalaisiaan, jotka poistuivat suomalaisten tieltä. Nämä taas alkoivat viljellä peltojaan ja korjata tuhottuja kyliään, kunnes suurhyökkäys kesällä 1944 pakotti lähtemään lopullisesti.

Lapsia ja aikuisia kantamuksineen, lähtöä odottamassa. Kuva on otettu Vuoksenniskan satamassa kesäkuun 23. päivänä 1944.
Lapsia ja aikuisia kantamuksineen, lähtöä odottamassa. Kuva on otettu Vuoksenniskan satamassa kesäkuun 23. päivänä 1944.

Kirjan loppuosassa tietokirjailijat Sari Savikko ja Hanna Pukkila-Toivonen esittelevät luovutetun alueen kunnat kivikaudesta nykypäivään.

Evakkotaival osoittaa, miten monin tavoin karjalainen perintö elää niin elinkeinoelämässä, urheilussa, kulttuurissa kuin koululaitoksessa.

Pitäjäseurat, yhdistykset, säätiöt ja Karjalan Liitto pitävät yllä perinnetietoisuutta. Kotiseutumatkailu jatkuu, muistomerkkejä pystytetään ja hautausmaita kunnostetaan. Menetettyjen kirkkojen kellot soivat nyt muualla Suomessa.

Kirjakin on yksi muistomerkki, ja sen koskettavat kuvat pysäyttävät äärelleen.

Leena Härkönen

Hyvää: Laaja ja monipuolinen kattaus.

Kehitettävää: Teoksen liikuttelu vaatii käsivoimia.

Erityistä: Kirjaa on painettu 1939 numeroitua kappaletta.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut