Etelä-Karjalan museossa Lappeenrannassa on esillä yli 200 Kalevala Korua kahdeksan vuosikymmenen ajalta

Kai Skyttä

Kalevala Korun muotoilujohtaja Kirsti Doukas on suunnitellut lukuisia suomalaisten suosikkikoruja, kuten Vanamon, Lähteen, Naisen äänen ja Pohjantähden.
Kalevala Korun muotoilujohtaja Kirsti Doukas on suunnitellut lukuisia suomalaisten suosikkikoruja, kuten Vanamon, Lähteen, Naisen äänen ja Pohjantähden.

Kalevala Korun 80-vuotisjuhlanäyttely on kiertänyt ympäri Suomea. Näyttelyn viimeinen pysähdyspaikka on Lappeenrannassa, ja se avautuu Etelä-Karjalan museossa tänään perjantaina.

Näyttely kantaa nimeä ”Rohkea. Ajassa. Aito. Suomen rakastetuin koru 80 vuotta.” Esitteillä on yli 200 korua kahdeksan vuosikymmenen ajalta.

Kalevalan Korun historiasta, nykypäivästä ja merkityksestä kerrotaan paitsi korujen myös videoiden, valokuvien ja tarinoiden kautta.

Näyttelyvieraat pääsevät kokeilemaan sepäntaitojaan kultasepän työpisteessä ja kurkistamaan 360-virtuaalilasit päässään, millaista on koruvalmistus Kalevala Korun tehtaalla. Luvassa on myöhemmin myös työpajoja, joita tulee pitämään joukko sisustus-ja muotiosaston opiskelijoita Saimaan ammattiopisto Samposta.

Kai Skyttä, kai skyttä

Näyttely on kiertänyt ympäri Suomea. Lappeenranta on sen viimeinen pysähdyspaikka.

Syntymähetki lasketaan presidentin puolison Kaisa Kallion teekutsuista

Kalevala Koru syntyi naisten rohkeudesta, ja naisasia on pysynyt esillä kautta vuosikymmenten. Samoin hyväntekeväisyystyö on ollut voimakkaasti mukana toiminnassa alusta asti.

Kalevala Korun perusti kirjailija Elsa Heporautaa. Hän halusi pystyttää patsaan suomalaisen naisen kunniaksi 1930-luvulla, ja keräsi ympärilleen naisjoukon asiaa ajamaan.

— Muistomerkkitoimikuntaan tuli vaikuttajanaisia yli puolue- ja kielirajojen, kertoo Kalevala Korun toimitusjohtaja Riitta Huuhtanen.

Naiset päättivät kerätä varat patsaalle valmistamalla ja myymällä historiallisia koruja. He valitsivat 40 mallia Kansallismuseon kokoelmista.

— Ensimmäisen sarja koruja esiteltiin presidentin puolison Kaisa Kallion teekutsuilla 8. joulukuuta 1937. Sitä pidetään Kalevala Korun syntymäpäivänä, Huuhtanen kertoo.

Suomalaiset innostuivat koruista, joita myytiin hetkessä 8 000 kappaletta. Historian kulku sai naiset luopumaan patsassuunnitelmasta. Kun syttyi talvisota, naiset päättivät käyttää saadut varat vähävaraisten suurperheiden äitien auttamiseen.

Sittemmin yhtiö on osallistunut monenlaiseen hyväntekeväisyyteen. Parhaillaan se on mukana Roosa nauha-kampanjassa ja tukee Pelastakaa Lapset ry:n ja Suomen Aivosäätiön toimintaa.

Kai Skyttä, kai skyttä

Kalevala Korun toimitusjohtaja Riitta Huuhtanen pitää tärkeänä sitä, että korut valmistetaan alusta loppuun Suomessa.

Yhteistyökumppaneina muun muassa Hanna Pakarinen, Michael Monroe ja Duudsonit

Muotikuvat kertovat, kuinka maailma on muuttunut vuosikymmenten saatossa. Toisaalta voi huomata, kuinka muoti kiertää. Välillä on muotia isot ja näyttävät korut, sitten taas sirommat.

Yhdellä osastolla esitellään Kalevala Korun ennakkoluulotonta yhteistyötä. Yhteistyökumppaneita ovat olleet Michael Monroe, Nightwish ja Hanna Pakarinen, samoin kuin kuin Duudsonit ja Pekka Hyysalo.

Lopuksi päästään kurkistamaan korun tulevaisuuteen. Näyttelyssä esitellään prototyyppi sormuksesta, joka mittaa käyttäjänsä stressitasoa. Yleisö saa ideoida, mitä muita uusia toimintoja koruissa voisi olla.

Kai Skyttä

Näyttelyssä on esillä yli 200 korua.

Rohkea. Ajassa. Aito. Suomen rakastetuin koru 80 vuotta -näyttely on avoinna Etelä-Karjalan museossa 12.10.2018 – 31.3.2019.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet