Lukeminen lisää sivistystä ja ymmärrystä toisiin ihmisiin ja siksi vähentää vihapuhetta – Kirjailija Markku Varis tukeutuu teoksissaan mielellään faktoihin

Variksen kirjoissa on vittauksia eri paikkakuntiin ja niiden ihmisiin. Muun muassa Savonlinna sekä Puumalan ja Saaren pitäjät vilahtavat joissakin hänen kirjoissaan. Joel Lehtosen Putkinotkon alkukuvaus on Variksen mukaan suomen kieltä herkullisimmillaan.

Timo Seppäläinen

Tutut portaat. Kirjailija Markku Varis oli töissä vuosina 2013–2016 Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksella suomen kielen ja kirjallisuuden lehtorina.
Tutut portaat. Kirjailija Markku Varis oli töissä vuosina 2013–2016 Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksella suomen kielen ja kirjallisuuden lehtorina.

Kirjailija Markku Varis haluaa ihmisten sivistävän itseään. Siksi hän kutsuu tämän vuoden keväällä julkaistua tietokirjaansa Sivistynyt lehmä puheenvuoroksi sivistyksen puolesta.

Ylitorniolaisen Variksen kaunokirjallisessa tuotannossa on viittauksia Savonlinnaan, Puumalaan ja entiseen Saaren pitäjään, joka on nykyisin Parikkalaa. Ihmisten menneisyys ja historia ovat Variksen kaunokirjallisessa tuotannossa samaan aikaan teosten kulissit ja käyttövoima.

Varis sanoo, että hän haluaa tutkia faktoja ja kirjoittaa enimmäkseen niiden varaan.

– Eipähän tarvitse pinnistellä niin kamalasti oman mielikuvituksensa kanssa.

Kirjailija suree, etteivät lapset lue kirjoja

Sivistynyt lehmä on tietokirja, jossa on viittauksia niin Savonlinnan oopperaelämään samoin kuin kirjailija Joel Lehtoseen. Lehtoseen siksi, että Lehtonen on Variksen mukaan yksiselitteisesti hyvä kirjailija.

Varista harmittaa suuresti, etteivät esimerkiksi lapset harrasta kirjallisuutta, vaan virtuaalinen ajanviete on tullut heille lukemisen korvikkeeksi.

– En ole alkanut kuitenkaan päsmäröidä kirjassani lasten vanhempia tästä surullisesta ilmiöstä. Tehköön jokainen Sivistyneen lehmän sisällöstä ja tekstistä omat johtopäätöksensä.

Kirjailija toivoisi ihmisten ikään katsomatta lukevan kirjoja tai katselevan hyvien kirjojen käsikirjoituksiin pohjautuvia elokuvia.

– Lukemisen yksi hyvä puoli on siinä, että lukija oppii ymmärtämään muita ihmisiä ja heidän ajatuksiaan elämästä. Jos lukeminen jää unholaan, niin mielestäni taito samaistua toisiin ihmisiin rapistuu.

Sivistyksen vastakohdaksi Markku Varis nimeää voimistuneen vihapuheen. Sitä on ollut hänen mielestään tympeää seurata jo sen vuoksi, kuinka pahan mielen vihapuhe voi saada aikaan toiselle ihmiselle.

Variksen kirjat eivät käsittele niinkään arkikulttuuria, vaan teemoina ovat usein kuvataide, musiikki, teatteri, elokuva ja kirjallisuus. Nämä teemat ovat erityisesti Sivistyneen lehmän ydintä.

– Puhun mielelläni sydämen sivistyksestä, joka voi juurtua ihmiseen kuuntelemalla ja lukemalla kaikkea mahdollista. Kirjojen ohella myös tiedotusvälineillä on ollut eri aikakausina aina suuri vastuu kansalaisten sivistämisessä.

Hän huomauttaa, että sana kulttuuri tulee latinasta. Se on tarkoittanut alun perin maanviljelystä.

– Siksi tuo lehmä tuossa viimeksi ilmestyneen kirjani nimessä, kirjailija hymyilee.

Putkonotkon suomi teki vaikutuksen

Joel Lehtosen Putkinotko-romaanin alkua Markku Varis pitää suorastaan huikeana kuvauksena.

– Lukipa sitä missä päin maailmaa tahansa, niin nämä Savonlinnan järvet maisemineen nousevat sieltä tekstistä hyvin elävinä kuvina lukijan mieleen.

Eniten Varikseen on Lehtosen teoksissa tehnyt vaikutuksen kirjailijan käyttämä kieli.

– Lehtonen ja Ilmari Kianto olivat 1920-luvun merkittäviä vaikuttajia. He olivat molemmat minusta erittäin taitavia suomen kielen käyttäjiä. He myös kuvaavat Suomen kansaa oivallisesti.

Savonlinnassa hiljattain piipahtanut Markku Varis kävi katselemassa samalla entistä asuinkaupunkiaan. Vuosina 2013–2016 hän toimi Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksella suomen kielen ja kirjallisuuden lehtorina. Nyttemmin hän on suorittanut tohtorin tutkinnon sekä suomen kielessä että kasvatustieteissä.

Syyrialaislasten opettajana tällä hetkellä Ylitorniolla

Lukemisen yksi hyvä puoli on siinä, että lukija oppii ymmärtämään muita ihmisiä ja heidän ajatuksiaan elämästä. — Markku Varis

Poltetta kirjojen kirjoittamiseen Varis koki jo nuoruusvuosinaan.

– Monenlaiset työt ottivat kuitenkin aikaa niin paljon, etten ehtinyt keskittyä kaunokirjallisten teosten kirjoittamiseen. Nyt niitä on ilmestynyt neljä, ja viides on työn alla.

Savonlinnasta lähtönsä jälkeen hän oli pari vuotta kotipaikallaan Sodankylässä, jossa hän keskittyi teostensa kirjoittamiseen. Tällä hetkellä Varis asuu Ylitorniolla, jossa on viime ajat toiminut maahanmuuttajien eli syyrialaislasten opettajana.

Vuonna 2018 julkaistuun Sammakkolampi-teokseen Markku Varis on ottanut mukaan yhden henkilön Puumalasta. Hän avioituu sodankyläläisen miehen kanssa Neuvostoliitossa, jonne olivat loikanneet 1930-luvulla. Lapista loikkasi tuona aikana paljonkin ihmisiä Neuvostoliittoon.

– Enkä he lähtivät rakentamaan sinne parempaa tasavaltaa ja tulevaisuutta. Neuvostoliitossa solmittua avioliittoa ei pidetty pätevänä, mutta aviopari pääsi jollakin keinoin palaamaan takaisin Suomeen.

– Tämäkin tarinan lähtökohtana on totta, koska tuo perhe on minulle puolituttua sukua.

Timo Seppäläinen

Markku Varis sanoo, että hänen kirjoistaan on turha hakea vauhdikkaita juonia. - Joku tuli kerran maininneeksi, että tyyliäni voisi kutsua jutusteluksi.
Markku Varis sanoo, että hänen kirjoistaan on turha hakea vauhdikkaita juonia. - Joku tuli kerran maininneeksi, että tyyliäni voisi kutsua jutusteluksi.

Työn alla oleva kirja on elämänkerta edesmenneestä luonnonystävästä ja eräkirjailijasta Veikko Haakanasta. Hän oli Sodankylässä Markku Variksen opettaja.

– Itä-Suomea Haakanan menneisyys sipaisee siinä mielessä, että hän on lähtöisin Saaren pitäjästä, joka vuoden 2005 alusta liitettiin Parikkalan kuntaan.

Haakanaa alkoi pohjoisessa kiinnostaa Ruijan suomalaiset. Niinpä hän tutki ja kirjoitti heidän elämästään.

Michael Agricola kävi tarkistamassa sääminkiläisten innon lukea ja tutkia raamattua

Ja vielä paluuta Savonlinnan maisemiin. Syksyllä 2019 julkaistu Markku Variksen teos Visiot ja virukset on sekoitus historiallista romaania ja scifiä. Kirjan tapahtumat keskittyvät Pyhäjoelle, mutta Savonlinnakin vilahtaa tekstissä mukana.

– Olen nimittäin laittanut tarinassa Michael Agricolan palaamaan rauhanneuvotteluista. Paluumatkallaan hän muistelee tarkastusmatkaansa Säämingin seurakuntaan.

– Tämä tapahtumahan on silkkaa faktaa. Agricola määräsi samalla tarkastuskäynnillään Olavinlinnan silloisen päällikön huolehtimaan, että Olavinlinnan vaikutuspiirissä ollut kansa oppii lukemaan Raamattua. Agricola oli tuossa vaiheessa noin 50-vuotias.

Työn alla olevan kirjansa kirjoittamisen Veikko Haakanasta Markku Varis aloitti viime juhannuksena. Varis sanoo, että kirjoittaminen sujuu häneltä ilman suuria ponnistuksia.

– Niin vaan on, että alkuun päästyään kirjoittaminen nielaisee minut aina mukaansa. Haakanan elämänkertaa olen kirjoittanut neljä liuskaa päivässä. Se on minulle kova vauhti. Yksikin riittäisi, hän pohdiskelee.

Varis sanoo, että hänen teoksissaan ei ole vauhdikkaita juonia. Joku on sanonut, että jutustelu voisi kuvata parhaiten Variksen kerronnan tyyliä.

Varis itse kertoo, ettei hänellä ole erityistä tekniikkaa kirjojen kirjoittamiseen.

– Sen verran pitää tekniikkaa olla, että malttaa vain istua penkillä.

Vuonna 2018 ilmestyi kirjailijan itsensä mielestä hänen tärkein kirjansa yli 500-sivuinen sukukronikka Sammakkolampi.

– Siinä käydään läpi koko Lappi yhden naisen näkökulmasta.

Joitakin kirjailijoita mainitakseen Varis kertoo pitävänsä rovaniemeläisen Katja Ketun uusimmista teoksista. Erityisen paljon hän on lukenut ja pitää Veikko Huovisen kirjoista.

– Gabrìel Garcia Màrquezin Sadan vuoden yksinäisyys on ainoa kirja, jonka olen elämäni aikana lukenut kahteen kertaan.

Markku Varis

Syntynyt Sodankylässä 13. kesäkuuta 1963.

Asuu Ylitorniolla.

Toimi Savonlinnassa opettajankoulutuslaitoksella vuosina 2013–2016 suomen kielen ja kirjallisuuden lehtorina.

Opettaa tällä hetkellä Ylitorniolla Syyriasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien lapsia.

Kaksi tohtoritutkintoa suomen kielessä vuonna 1998 ja kasvatustieteissä vuonna 2012.

Kaunokirjallinen tuotanto:

Pena Peura. Episodeja. Nordbooks, Kemi 2016. 221 s.

Saalistus. Kertomuksia. Nordbooks, Kemi 2016. 233 s.

Sammakkolampi. Atrain & Nord, Kemi 2018. 558 s.

Visiot ja virukset. Aikamatka. Atrain & Nord, Kemi 2019. 334 s.

Tieteellisiä julkaisuja, yhteisjulkaisuja. Toimittanut useita kieleen ja kulttuuriin liittyviä teoksia.

Motto: Aamu aamulta järkyttyy, se on näiden uusien, huonojen peilien syy (runoilija Erkki Alajärvi).

Kommentoidut