Hedonistista elämää viettävä egoisti, joka on täysin addiktoitunut somemaailmaan — Tuore, koululaisille suunnattu tanssiteos ottaa kantaa somen imuvoimaan: "Siinä kuvataan sellaista maailmaa, jossa monet lapset näkevät vanhempiensa elävän"

Koreografi Marjaterttu Willman päivitti klassikkosadun nykyaikaan. Hän kokee, että somen lumo ja itseen keskittyminen ovat aiheita, joista lapsille ja nuorille on syytä puhua. Keisarinnan uudet vaatteet -tanssiteoksessakin päähenkilö pukeutuu vaatteisiin, joita ei ole olemassa.

Mirka Kleemola / Imagenary Oy

Keisarinna uppoaa somemaailmaan. Jonna Aaltonen tanssii keisarinnan roolin Willman Dance 
Companyn kantaesityksessä.
Keisarinna uppoaa somemaailmaan. Jonna Aaltonen tanssii keisarinnan roolin Willman Dance Companyn kantaesityksessä.

Miten lapsille voi kertoa asioista tanssimalla? Esimerkiksi yhdistämällä siihen teatteria.

Willman Dance Companyn Keisarinnan uudet vaatteet saa kantaesityksensä Tanssin Voima -festivaalilla, joka järjestetään Helsingissä 21.—24. marraskuuta. Kyseessä on päivitetty versio Hans Christian Andersenin klassikkosadusta Keisarin uudet vaatteet.

Halusin kääntää asetelman päälaelleen, minkä johdosta kaikki esityksessä nähtävät roolihahmot ovat nyt naisia. — Marjaterttu Willman

Alkuperäisessä sadussa kaikki hahmot ovat miehiä. Tämä alkoi mietityttää koreografi Marjaterttu Willmania, joka on myös festivaalin taiteellinen johtaja.

— Tietenkin satu on kirjoitettu sellaisena aikana, jolloin maailma oli erilainen, mutta tässä ajassa se tuntui silmiinpistävältä. Halusin kääntää asetelman päälaelleen, minkä johdosta kaikki esityksessä nähtävät roolihahmot ovat nyt naisia.

Keisarinna on hedonistista elämää viettävä egoisti, joka on täysin addiktoitunut somemaailmaan

Esityksessä keisarinna on hedonistista elämää viettävä egoisti, joka on täysin addiktoitunut somemaailmaan. Tässäkin versiossa keisarinnaa huijataan pukeutumaan vaatteisiin, joita ei oikeasti ole olemassa.

Alkuperäisessä sadussa keisarille uskotellaan, että hänen uudet vaatteensa näkyvät vain älymystölle. Keisarinna puolestaan on siinä luulossa, että vaatteet näkyvät vai niille, jotka ymmärtävät trendien päälle.

Willman kokee, että somen lumo ja itseen keskittyminen ovat aiheita, joista lapsille ja nuorille on syytä puhua.

— Näytelmä on kohdistettu ensisijaisesti esikouluikäisille ja alakoululaisille. Siinä kuvataan sellaista maailmaa, jossa monet lapset näkevät vanhempiensa elävän. Pidän tärkeänä, että lapset pääsevät käsittelemään näitä aiheita.

Esityksestä järjestetään koululaisnäytös, ja sen yhteydessä mediakasvatustyöpaja. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu valokuvanäyttely, jossa dokumentoidaan kierrätysvaatteiden matkaa kirpputoreilta näyttämölle.

Mirka Kleemola / Imagenary Oy

Hans Christian Andersenin Keisarin uusissa vaatteissa kaikki hahmot ovat miehiä. Koreografi Marjaterttu Willman muutti omassa versiossaan kaikki hahmot naisiksi. Kuvassa tanssija Jonna Aaltonen.
Hans Christian Andersenin Keisarin uusissa vaatteissa kaikki hahmot ovat miehiä. Koreografi Marjaterttu Willman muutti omassa versiossaan kaikki hahmot naisiksi. Kuvassa tanssija Jonna Aaltonen.

"Lavastuksella, puvuilla ja valoilla ilmaistaan paljon"

Keisarinnan uudet vaatteet sisältää runsaasti mimiikkaa. Näyttelijät pyrkivät ilmaisemaan paljon myös kasvoillaan.

— Tiedän koreografeja, joiden mielestä liikkeen itsessään pitää puhutella yleisöä. Tämä tarkoittaa sitä, että tanssijoiden kasvot ovat mahdollisimman eleettömät. Mutta sellaista ihmistä on vaikea kohdata oikeassakin elämässä, joka ei ilmaise kasvoillaan mitään. Kasvot ovat vuorovaikutuksen perusväline, ja ymmärrämme toisiamme niiden kautta, Willman sanoo.

Ehkä tämä on yksi syy siihen, miksi tanssi usein mielletään vaikeasti lähestyttäväksi taidemuodoksi.

Liike itsessään on hyvin abstrakti ilmaisukieli. Tanssia on vaikea kuvata sanoilla. Jos silmä ei ole harjaatunut tunnistamaan esimerkiksi erilaisia liikkeen ja tanssin tyylejä, koreografiasta voi olla vaikea erottaa nyansseja.

Willman itse tulee klassisen baletin maailmasta, jossa tanssi on usein kerronnallista. Hän on tottunut tanssimaan roolihahmoja ja persoonia. Esittämään tanssimalla inhimillisiä kokemuksia, tunteita ja tarinoita.

Willman muistuttaa, että taidetanssiesitykset ovat paljon muutakin kuin pelkkää liikettä.

— Niihin voi sisältyä tarinallisuutta, puhetta, äänimaailma tai musiikkia. Lavastuksella, puvuilla ja valoilla ilmaistaan paljon.

Veikko Kähkönen

Taideyliopiston tanssipedagogiikan professori Eeva Anttila on mukana tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan, miten tanssia voitaisiin hyödyntää perusopetuksessa.
Taideyliopiston tanssipedagogiikan professori Eeva Anttila on mukana tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan, miten tanssia voitaisiin hyödyntää perusopetuksessa.

Tanssia voi käyttää myös perusopetuksessa

Viime aikoina tanssista ollaan kiinnostuttu myös pedagogisena välineenä. Taideyliopiston koordinoimassa kuusivuotisessa Arts Equal -tutkimushankeessa pohditaan, miten tanssia voisi hyödyntää yhä enemmän myös perusopetuksessa.

Hankkeen toimenpidesuosituksessa todetaan, että vaikka liikkeen kautta oppiminen esiintyy ajatuksena yhä useammin koulun uudistamisen yhteydessä, ei näkemys tanssista erityisenä kehollisen oppimisen muotona ole vielä jalkautunut kovin laajasti koulun pedagogisiin käytäntöihin. Tanssilla olisi paljon annettavaa esimerkiksi oppilaiden itseilmaisutaidoille ja kulttuurisen osallisuuden kokemukselle.

Yksi hankkeen vetäjistä on Taideyliopiston tanssipedagogiikan professori Eeva Anttila. Hän on tutkinut tanssin pedagogisia mahdollisuuksia Vantaan Kartanonkosken koulussa vuosina 2009—2013 järjestetyssä Koko koulu tanssii! -projektissa.

Projektissa tanssi istutettiin osaksi koulun arkea. Anttilla sai tutkimuksessaan hyviä tuloksia muun muassa siitä, kuinka tanssi lisäsi oppilaiden luontevaa suhtautumista omaan kehollisuuteensa.

Myös Marjaterttu Willman katsoo, että tanssilla on paljon pedagogista annettavaa.

— Meidän yhteiskunnassamme lapsia usein tasapäistetään. Tanssin ja muiden taiteiden avulla on mahdollista antaa tilaa erilaisuudelle, Willman sanoo.

Tanssin Voima -festivaali

Järjestetään Helsingissä 21—24.11.

Tänä vuonna tapahtuma tarjoaa lapsille suunnattuja esityksiä.

Festivaalin jokaisena päivänä nähdään kaksi teosta.

Tanssin Voima -festivaalin 2019 ohjelmistoon kuuluu myös valokuvanäyttely Keisarinnan karderoobi ympäristökasvatusteemalla.