Kansallispukujen helmat hulmusivat Lappeenrannan satamassa kansallispukujen tuuletuspiknikissä

Jaana Hyrkkänen neuvoo kansallispukujen omistajia kirjoittamaan pukujen valmistajat ja käyttäjät muistiin, jotta niiden historia säilyy.

Minna Mänttäri

Kansallispukuja tuuletettiin sunnuntaina Lappeenrannan Kasinopuistossa ja satamassa.
Kansallispukuja tuuletettiin sunnuntaina Lappeenrannan Kasinopuistossa ja satamassa.

Sunnuntaina iltapäivällä Lappeenrannan Kasinopuistossa ja Satamatorilla hulmusivat kansallispukujen helmat. Kyse oli kansallispukujen tuuletuspiknikistä. Tuulinen sää sopi vaatteiden tuulettamiseen, mutta viima tuntui ajoittain kylmältä.

Jaana Hyrkkäsellä oli yllään Koillis-Savon puku ja Aulikki Korpela-Taimelalla tarkistettu Lappeen kansallispuku.

Korpela-Taimela luki vuonna 1989 jutun Lappeen kansallispuvusta ja päätti, että jonakin päivänä hän hankkii sellaisen itselleen.

— Tein Haminassa opiskellessani tutkielman tästä puvusta. Olen nyt pari vuotta tehnyt tätä pukua. Tein pukua silloin, kun kerkesin, hän kertoo.

Korpela-Taimela on ollut mukana kansallispukujen tuuletuksessa kolmena vuonna ja Joutsenon ja Lappeenrannan kalevalaisissa mukana oleva Hyrkkänen kokoonkutsumassa kuutena tai seitsemänä vuonna.

— Välillä meillä on ollut jotain ohjelmaa tai pukujen esittelyä. Parina vuotena on ollut tällainen vapaamuotoinen kokoontuminen, jossa jutellaan ja syödään.

Hyrkkäsen mukaan kansallispuku parantaa kantajansa ryhdin.

— Tulee olo, että on osa jotain suurempaa kokonaisuutta. Kuuluu johonkin historialliseen.

Minna Mänttäri

Jaana Hyrkkäsellä (vas.) on päällään Koillis-Savon puku ja Aulikki Korpela-Taimelalla on Lappeen kansallispuku.

Sekä Hyrkkänen että Korpela-Taimela pitävät kansallispukua juhlatilaisuuksissa sekä kansallispukujen tuuletuspäivinä. Hyrkkänen harrastaa kansantansseja ja pukee päällensä kansallispuvun esiintyessään.

— Tämä on yleensä tuuletuspäivinä ja erikoisissa juhlatilaisuuksissa päällä, Hyrkkänen kertoo Koillis-Savon puvusta.

Hyrkkäsellä on kotonaan viisi valmista kansallispukua. Pari viikkoa sitten hän sai lahjoituksena Viipurin puvun.

— Se on tehty, kun puvun valmistaja on ollut nuori. Hän on syntynyt 1910 ja mennyt naimisiin 1938. Hän ei ole sen jälkeen pitänyt sitä. Hän on 1920—1930-luvulla sen valmistanut.

Hyrkkänen kertoo, että pukua oli säilytetty hyvin. Hän muokkaa pukua itselleen sopivaksi, mutta tavoitteena on säilyttää mahdollisimman paljon alkuperäisen tekijän ompeleita ja puvun historiaa.

Tulee olo, että on osa jotain suurempaa kokonaisuutta. — Jaana Hyrkkänen

— Päästin liiveistä kaikki saumavarat, irrotin liivihameen, olen pidentänyt hameen ja levennän liivin. Siihen aikaan ihmiset ovat olleet nykyistä pienempiä. Uuden paidan joudun tekemään.

Hyrkkäsen mukaan olisi hyvä, jos jokaisesta kansallispuvusta kirjoitettaisiin historia talteen, jotta tiedettäisiin kuka sen on tehnyt, milloin ja kuka on sitä ensimmäisenä käyttänyt.

Imatralla Kansallispukujen tuuletuspiknikki 5.8. Inkerinaukion laitamilla klo 16 alkaen. Joutsenossa huntukävely 11.8. Kello 9 kokoonnutaan huntukivelle, josta kävellään kohti kirkkoa.

Minna Mänttäri

Sanna Sipilällä (vas.) on päällään Teuvan puku ja Martta Kolehmaisella Peräpohjolan puku.

Minna Mänttäri

Asuun sopiva kori.

Uusimmat uutiset