Merkityksiä etsimässä

Asko Jaakonaho: Valon juhla.316 s., Otava 2017

Otava

Merkityksiä etsimässä

Kirjailijat Katri Vala ja Olavi Paavolainen olivat Tulenkantajien, kirjallista modernismia edustaneen ryhmän, kirkkaimpia tähtiä 1920-luvulla. Valalla ja Paavolaisella oli lyhyen aikaa jonkinlainen suhde, jolle Asko Jaakonaho luo jatkoa kirjassaan Valon juhla. Kirja sijoittuu vuoteen 1942, keskelle toista maailmansotaa.

Tai ei jatkoa, pikemminkin suhteen puimista, nuoruuden muistelemista ja koko elämän punnitsemista. Valasta on tullut vasemmistolainen pasifisti, Paavolainen hurmaantuu univormuista, paraateista ja sotilaallisesta elämästä muutoinkin. Hän on juuri ennen sotaa käynyt lähes paradoksaalisesti sekä Neuvostoliitossa että Saksassa, joista varsinkin jälkimmäinen on tehnyt vaikutuksen.

Paavolainen on vuonna 1942 jokseenkin hukannut elämänsä suunnan ja ajattelee sen löytyvän Katri Valan avulla. Molemmat heistä hamuavat nuoruuteen ja sen keveään huolettomuuteen, keskellä hullua sotaa. Kun elämällä oli merkitys tai varsinkin merkityksettömyys.

Jaakonaho on tästä kaikesta saanut aikaiseksi sekavan kirjan. Mitä tarinaa kirjailija haluaa lukijalle kertoa, jää epäselväksi. Samoin se, mitä kirjailija haluaa kirjallaan sanoa.

Mikä on kirjan teema? Elämän merkityksen hakeminen? Romaani on hahmoton, se ei oikein ala mistään eikä pääty mihinkään. Noin on tietysti kirjoitettu lukuisia kirjoja, mutta tällä kertaa ei kovin menestyksekkäällä tavalla. Kirjassa ei ole kunnollista kaarta, sen jäntevyys puuttuu.

Vaikka luvut tuntuvatkin välillä toisiinsa liittymättömiltä palasilta, pitäisi niistä jonkinlainen kokonaisuus rakentua, mutta nyt sellaista ei tule loppuun saakka hiottuna. Enemmänkin tuloksena on kielellisesti virittynyt kirjallisen kyvyn näyte. Jaakonahon kieli on paikoin jopa itsetarkoituksellisen runollista, joka enemmän hämärtää kuin avartaa.

Jaakonahon esikoisteos Onnemme tiellä oli erinomainen romaani. Kakkosromaani ei yllä samalle tasolle. Kirjasta jää lukemisen jälkeen yllättävän vähän käteen. |

Mikko Jämsén

Hyvää: Kirjailijan kielellinen lahjakkuus.

Huonoa: Kirjan hahmottomuus.

Erityistä: Toinen päähenkilö, runoilija Katri Vala, toimi kansakoulunopettajana Lauritsalassa vuosina 1935–1937.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.