Hurriganesin Get On sysäsi Jouni Järvelän jazzin maailmaan pikkupoikana – Isä toivoi lapsesta insinööriä, mutta Järvelä tiesi ryhtyvänsä saksofonistiksi jo 5-vuotiaana

Jouni Järvelästä kasvoi muusikko Imatran innostavassa ilmapiirissä. Saksofonisti on perusteellinen tutkija, joka uskaltaa myös vetää mutkat suoraksi.

Janne Pappila

Kun Jouni Järvelä pääsi yli hurjimmasta musiikkifiksaatiosta, hän on löytänyt innostusta myös elokuvista, kauno- ja tietokirjallisuudesta sekä pohjoisamerikkalaisista stand up -koomikoista.
Kun Jouni Järvelä pääsi yli hurjimmasta musiikkifiksaatiosta, hän on löytänyt innostusta myös elokuvista, kauno- ja tietokirjallisuudesta sekä pohjoisamerikkalaisista stand up -koomikoista.

Saksofoninsoittaja tietenkin. Se olisi ollut Jouni Järvelän vastaus television 1970-luvun lopun koulutustietoiskun tekijöille, jos nämä olisivat kysyneet häneltä ammatinvalinnasta.

Ei sitä muutkaan ehtineet kysyä. Saksofonisti töräytti asian ilmoille, kun kävi ensi kertaa Imatra Big Bandin konsertissa – 5-vuotiaana.

– Väkevä sointi ja rytminen svengaavuus, Järvelä perustelee yli 40 vuotta myöhemmin ja liki 30 vuotta fonia ammatikseen soittaneena.

Sopanen, Rinkinen, Hytönen. Nimet soljuvat Järvelän puheessa kuin vesi Vuoksessa ja svengaava rytmi Imatran ilmassa. Hannu Sopanen teki soittamisesta hauskaa, Pauli Rinkisen ja Pentti Hytösen soitto taas avasi kuulokuvia vahvaan ja värikkääseen maailmaan.

– Suomen parhaita fonisoundeja, hän toteaa Rinkisestä.

Pentti Hytösen kokoelma

Imatra Big Band konsertoi 1980-luvun lopulla Imatra Hallin 100-vuotisjuhlassa New Yorkin Brooklynissä. Kuvassa saksofonistit Harri Nykänen (vas.), Jouni Järvelä ja Pauli Rinkinen, joka opetti Järvelää tuolloin. – Opin keinoja viedä soittoa aikuiselle ja fyysisesti vahvemmalle tasolle.
Imatra Big Band konsertoi 1980-luvun lopulla Imatra Hallin 100-vuotisjuhlassa New Yorkin Brooklynissä. Kuvassa saksofonistit Harri Nykänen (vas.), Jouni Järvelä ja Pauli Rinkinen, joka opetti Järvelää tuolloin. – Opin keinoja viedä soittoa aikuiselle ja fyysisesti vahvemmalle tasolle.

Esikuvia ja opettajia on BB-festivaalien ja -kurssien myötä ollut Imatralla ehtymätön virta. Mahdollisuus seurata huippuammattilaisia ja tutustua heihin loi käsityksen ammatin vaatimuksista.

Perustavinta oli silti vallitseva uteliaisuuden henki. Järvelän mukaan lapset ymmärtävät laatutekemisen vaatimuksia, mutta tarvitsevat rohkaisua ja tukea.

– Hannun (Sopanen) innokkuus päihitti klassisen musiikin opinnoissa vallalla olleen virheistä sakotetaan -fiiliksen.

Yksi virhe on vahinko ja taidokas virheenkorjaus kenties jazzia, mutta Järvelä törmäsi kannustavaan opettajaan jo ensimmäisellä luokalla, kun oli saanut ekat soittoläksynsä pianonsoitonopettajalta.

– Ehdotin pokkana, että voisin soittaa ne koko luokalle. Pirjo-Liisa Hiltula antoi mahdollisuuden, ja sen jälkeen sain esiintyi koulun juhlissa, Järvelä muistelee soittajanuransa alkua.

Kun hän pääsi musiikkiluokalle, sama myönteinen asenne jatkui.

Teemu Salminen

Jouni Järvelän mukaan musiikki on antanut Imatralla monen elämälle ytimen. Hän pohtii, miten nuorten levottomuus olisi kanavoitunut, jos ei olisi ollut sellaista fokusta kuin musiikki. – Musiikkiharrastus on yhteiskuntaa rauhoittavista elementeistä ykkösiä, jopa urheilua merkittävämpi.
Jouni Järvelän mukaan musiikki on antanut Imatralla monen elämälle ytimen. Hän pohtii, miten nuorten levottomuus olisi kanavoitunut, jos ei olisi ollut sellaista fokusta kuin musiikki. – Musiikkiharrastus on yhteiskuntaa rauhoittavista elementeistä ykkösiä, jopa urheilua merkittävämpi.

Järvelä on maankuulu kaustislainen pelimannisuku, jonka tunnetuin nimi on Mauno Järvelä ja jonka Jouni-veljeen imatralaisfonisti aina joskus sekoitetaan.

Läheltä liippaa, muttei osu.

Järvelän isä on alunperin Vetelistä ja äiti Seinäjoelta, ja nämä muuttivat Imatralle työn perässä vuonna 1970. Isä silloisen OTK:n jakelukeskuksen laitosmestariksi ja äiti kirkkoherranviraston kanslistiksi.

Musiikki tuli kotiin äidin puolelta. Kanttorinurasta haaveilleena tämä sekä lauloi että soitti haitaria, pianoa ja urkuja.

– Äiti ajatteli, että musiikki voi olla ammatti, isä toivoi musiikkiharrastuksen oheen "oikeaa" ammattia, esimerkiksi insinöörin koulutusta.

Järvelä on soveltanut molempia näkökulmia: Sibelius-Akatemiasta valmistunut ammattimuusikko lähestyy musiikkia mielellään purkamalla sitä osiin.

– Musiikissa ja kaikessa taiteessa lähtökohtana pitäisi olla oma uteliaisuus, jota muodolliset opinnot toivottavasti tukevat. Jos en tiedä, niin voin selvittää -asennetta.

Ma Rouf

Ma Rouf -yhtyeen muodostavat tar-soittaja ja laulaja Marouf Majidi (vas.), rumpali Mikko Hassinen, basisti Jukka Haavisto ja saksofonisti Jouni Järvelä.
Ma Rouf -yhtyeen muodostavat tar-soittaja ja laulaja Marouf Majidi (vas.), rumpali Mikko Hassinen, basisti Jukka Haavisto ja saksofonisti Jouni Järvelä.

Innokkuus päihitti vallalla olleen virheistä sakotetaan -fiiliksen. — Jouni Järvelä

Ma Rouf on suomalais-kurdi Marouf Majidin yhtye, joka yhdistää kurdilaista ja persialaista musiikkia pohjoismaiseen jazziin. Järvelä soittaa bändissä saksofoneja, klarinetteja sekä pianoa ja on viime vuosina selvitellyt, millaisia kytköksiä persialaisen ja pohjoismaisen musiikin väliltä voisi löytää ja mitä niistä voi kehittää.

– Henkilö- ja musiikkikemiamme ovat osuneet yhteen, ja vaistomaisella tavalla ilmaisumme on laajentunut luontevasti.

Järvelä on diggaillut ja harrastanut kaikenlaista musiikkia, mutta syvällinen paneutuminen persialaiseen perintöön on puuttunut. Musiikillisia ideoita, keskusteltavia asioita ja erilaisia ratkaisuja syntyi nyt kuin koekeittiössä, ja osa jopa maistuu kaikille.

– Imatralaisen estetiikalle voi löytyä tilaa Sanandajn kurdin musiikissa, mikä on aika mahtavaa.

Vuonna 2016 kasatun bändin ensialbumi, The People, ilmestyi keväällä 2019. Jazzin ohella yhtye on saanut huomiota kansainvälisissä etnomusiikkipiireissä, ja se esiintyy Lappeenrannassa ensi keskiviikkona.

Saksofonistilla on Imatran BB-kurssien myötä jazzydin ja pohjalaisen veren perintönä kenties kyky suoruuteen. Musiikin hahmottamisessa tämä näkyy suorien viivojen vetämisenä lajityyppien välille.

Tähän tapaan.

Järvelän isä hankki lisätienestejä tyhjentämällä Raha-automaattiyhdistyksen jukebokseja ja vaihtamalla niihin levyjä, joten käytöstä poistuneita sinkkuja siunaantui kotiinkin. Eräs sellainen oli Hurriganes-klassikko Get On.

– Se oli lapsuuden suosikkibiisejäni, joka on blues ja josta ei ollut pitkä matka vaikkapa Glenn Millerin In the Moodiin ja sitä kautta jazzin perusmuotoihin.

6-vuotiaana, ranskalaisen animaatiosarja Olipa kerran ihminen (1978) alku- ja loppumusiikkina, kuultu J.S. Bachin Toccata ja fuuga "hypnotisoi" Järvelän.

– Klassinen musiikki tarjoaa edelleen ehtymättömästi intoa ja ideoita, joista ammentaa säveltämisen tarpeisiin.

Anniina Meuronen

Jouni Järvelä (vas.) tutustui yllättäen nuoruutensa idoliin Lenny Pickettiin vuonna 2006 ja on tehnyt yhteistyötä tämän kanssa sen jälkeen. lähinnä kesäisin. – Lenny on Saturday Night Liven musiikillinen johtaja ja pääsee huonosti Suomeen muulloin.
Jouni Järvelä (vas.) tutustui yllättäen nuoruutensa idoliin Lenny Pickettiin vuonna 2006 ja on tehnyt yhteistyötä tämän kanssa sen jälkeen. lähinnä kesäisin. – Lenny on Saturday Night Liven musiikillinen johtaja ja pääsee huonosti Suomeen muulloin.

Niin, se oma kirjoittaminen ja säveltäminen.

Järvelä on soittanut Umo Helsinki Jazz Orchestrassa vuodesta 1992, ja oman yhtyeen viimeinen keikka oli vuonna 2009. Sen jälkeen hän on tehnyt yhteistyötä muun muassa Lenny Pickettin ja Teemu Erosen kanssa, johon on kuulunut myös säveltämistä toisin kuin aikaa ja energiaa vievän pääduunin Umon kanssa.

Säveltämistäkin hän kehittelee isänsä itseoivaltavassa hengessä.

– Rehellisen taiteilijan pitää olla valmis myös huteihin. Omaperäiset ideat edellyttävät oikean toteuttamistavan etsimistä.

Järvelä oli taannoin apurahataiteilijana vuoden, jonka aikana hän kehitti omaa sävellyskieltä ja kokeili monia ideoitaan, mutta niiden viimeistely vie vielä aikaa.

– Uusi oma, musiikkiani esittävä bändi on tulossa, mutta toistaiseksi sen kokoonpano on täsmentymätön. Uteliaasti etsin parasta mahdollista ratkaisua.

Ma Rouf Nuijamiehessä keskiviikkona 11.3. kello 19. K18.

Jouni Järvelä

Syntynyt Imatralla vuonna 1973, asunut Helsingissä vuodesta 1992.

Soittanut vuodesta 1992 Umo Helsinki Jazz Orchestrassa, jonka saksofonisektion äänenjohtaja on.

Saksofonien ohella instrumentteja muun muassa klarinetit, huilu ja piano, jolla aloitti musiikkiopinnot 7-vuotiaana. Viulu seurasi vuoden ja saksofoni kolmen vuoden päästä.

Soittaa useilla levyillä. Oma bändi, Jouni Järvelä Group, levytti kaksi omakustannetta. Aktiivisia bändejä Ma Rouf ja Music for 3 saxophones & percussion with Lenny Pickett.