Lontoosta palannut muotisuunnittelija etsii designtöihinsä farkkuja kirpputoreilta — Farkkukankaan saaminen on osoittautunut hankalaksi Lappeenrannassa

Lappeenrantaan ainakin vähäksi aikaan asettuneen Elina Prihan töitä on esillä Täky Galleriassa.

Kai Skyttä

Elina Priha suunnittelee uusia projekteja. Sellainen voisi olla takkeihin keskittyvä mallisto.
Elina Priha suunnittelee uusia projekteja. Sellainen voisi olla takkeihin keskittyvä mallisto.

Muotisuunnittelija Elina Priha ottaa mielellään vastaan vanhoja farkkuja. Kunhan ne ovat sataprosenttista puuvillaa. Hänen käsissään kierrätysfarkuista syntyy designia.

Prihan töitä on esillä Täky Galleriassa Lappeenrannassa. Näyttely kantaa nimeä Anoraks.

Haluan tehdä puettavaa taidetta.

— Anorakeilla on pitkä historia. Niitä ovat käyttäneet jo tutkimusmatkailijat naparetkillään, ja eskimoilla on ollut omat versionsa, Priha taustoittaa.

Näytteillä on monta anorakkia. Prihan mielestä takki onkin asun tärkein elementti, sillä se voi olla samanaikaisesti sekä näyttelyesine että suoja.

— Englannin kielessä anorakki tarkoittaa takin lisäksi hieman nörttiä tai outoa tyyppiä, jolla on jokin tavallisesta poikkeava mielenkiinnon kohde.

Prihan ateljeessa farkkukankaasta on muotoutunut myös raheja, kasseja ja hattuja. Hänen tapansa tehdä on tilkkutyömäinen.

Kai Skyttä

Elina Priha käyttää japanilaista sashiko-kirjontaa, jolla sikäläiset paikkaavat vaatteitaan. Kirjonta kertoo kestävästä kehityksestä.
Elina Priha käyttää japanilaista sashiko-kirjontaa, jolla sikäläiset paikkaavat vaatteitaan. Kirjonta kertoo kestävästä kehityksestä.

Kestävä kehitys kantavana ajatuksena

Kierrätys ja kestävä kehitys ovat Prihan kantavia ajatuksia. Esimerkiksi rahien sisällä on luonnonmateriaalia, höylälastuja.

Hänen töissään käyttämä japanilainen sashiko-kirjonta symbolisoi ekologisuutta.

— Se on menetelmä, jolla köyhät japanilaiset työmiehet saivat paikattua vaatettaan yhä uudelleen, sillä heillä ei välttämättä ollut kuin se yksi vaateparsi. Täysi vastakohta kertakulutusvaatteelle.

Japaniin viittaa myös anorakkien ripustustapa, jossa hihat ovat levällään.

Muodin maisteriksi lontoolaisesta yliopistosta

Lappeenrannassa varttunut Priha on palannut kotimaahan kuuden Englannin vuoden jälkeen. Hän opiskeli muodin maisteriksi lontoolaisessa Kingstonin yliopistossa.

Opiskeluvuosinaan Priha pääsi esittelemään mallistoaan Lontoon muotiviikoilla. Silloin hän yhdisti käytettyyn farkkukankaaseen tuulipukua. Hänen ensimmäinen mallisto Shell Suit Folk, eli Tuulipukukansa, käsitteli lempeän ironisesti suomalaisten pukeutumistyyliä.

Kai Skyttä

Elina Prihan työt ovat tilkkutyömäisiä.
Elina Prihan työt ovat tilkkutyömäisiä.

Sopivaa farkkukangasta ei tahdo löytyä Lappeenrannasta

Täky Galleriassa näytteillä olevaa mallistoaan hän työsti Lapissa, pääosin Ivalossa.

Tällä hetkellä Priha asuu Lappeenrannassa ja muhittelee ideoita uusiin projekteihin.

— Mielessä on pelkästään takkeihin keskittyvä mallisto. Haluan tehdä puettavaa taidetta.

Farkkukankaan saaminen ei ole yllättäen ihan yksinkertaista Lappeenrannassa. Hän etsii materiaalia muun muassa kirpputoreilta.

— Haluan käyttää sataprosenttista puuvillaa, ja nykyään farkuissa on stretchiä.

Lontoossa Priha saattoi hakea materiaalia suurilta varastoilta.

Hämeenlinnassa opiskelleella Prihalla on sillä suunnalla ystäviä, kollegoja ja verkostoja. Hän arveleekin, että saattaa muuttaa jossakin vaiheessa Tampereelle.

Elina Priha
Syntynyt Kotkassa 1987.
Varttunut Lappeenrannassa. Ylioppilaaksi Kimpisen lukiosta.
Valmistunut artenomiksi Hämeenlinnan ammattikorkeakoulusta ja muodin maisteriksi lontoolaisesta Kingston Universitystä.
Asui kuusi vuotta Lontoossa.
Palattuaan Suomeen asui puoli vuotta Lapissa.
Asuu nyt Lappeenrannan Kivisalmessa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Uusimmat uutiset