Ohjaaja, näyttelijä Aapo Stavén on myös tanssija, puutarhatonttu ja punkbändin sanoittaja

Aapo Stavénin lukuisat ideat rikastuttavat Lappeenrannan kulttuurielämää. Hän tajusi armeijassa, että haluaa taiteilijaksi.

Kai Skyttä

Aapo Stavén Pulsan kesäteatterin talvimaisemassa. Ensi kesäksi hän ohjaa sinne Ronja Ryövärintyttären, joka oli hänen lempikirjansa lapsena.
Aapo Stavén Pulsan kesäteatterin talvimaisemassa. Ensi kesäksi hän ohjaa sinne Ronja Ryövärintyttären, joka oli hänen lempikirjansa lapsena.

Aapo Stavén koki ahaa-elämyksen 18-vuotiaana.

— Olimme venyttelemässä ennen salibandytreenejä ja ajattelin, että nämä ovat hyviä jätkiä tässä ympärilläni, mutta eivät kuitenkaan ihan hengenheimolaisiani.

Armeijassa nuori mies pohti itseään ja tulevaisuuttaan.

— Tajusin, että teatteriahan minun pitää tehdä.

Kuinka paljon mahtuu yhden miehen kalenteriin?

Lappeenrannan kulttuurielämässä Stavéniin törmää kaikkialla.

Hän opettaa taidekoulu Estradissa, tanssii Sudenmorsiamessa ja vetää Rata-ryhmää.

Mies ohjaa Kesyn Piirakan paluun, seurakunnan pääsiäisdraaman Ylös Jerusalemiin ja Pulsan kesäteatterin.

Hän on mukana Kulttuuritila Nuijamiehessä ja kirjoittaa laulunsanoja.

Hän ideoi ja perusti Lappeenrannan Tanssiteatterin yhdessä Sanna Salaman ja Anna-Maria Paadarin kanssa. Sen ensimmäinen ensi-ilta Sudenmorsian nähtiin toissa viikolla.

Stavénin ajatushautomosta lähti myös Kulttuuritila Nuijamies, joka järjesti Ensimmäinen sytyttää valot -tapahtuman tyhjentyneessä elokuvateatterissa viime viikolla.

— En ota kunniaa Nuijamiesryhmästä, mutta ideasta voin sen ottaa.

Stavén tiedostaa, että kaikella touhuamisella on rajansa.

— Ideoita syntyy ja ajatus lentää, mutta mitä enemmän on proggiksia ja kalenteri täyttyy, sitä kuormittavampaa elämä on.

Loppuunpalaminen on ollut pari kertaa lähellä. Viime syksynä hänen piti irrottautua vähäksi aikaa Nuijamies-projektista.

— Annalle sanon jatkuvasti, että parin viikon päästä helpottaa. Sitten menee kaksi viikkoa ja sanon taas, että kohta helpottaa.

Aapo Stavénin kotialbumi

Pieni Aapo Stavén rämpytti bassoa, jolla hänen isänsä soittaa edelleen.

Aapo Stavénin kotialbumi

Aapo Stavén lapsena Voisalmen leikkipuistossa. Hän käy samassa puistossa nykyään omien lastensa kanssa.

Alakoululaisena haaveena urheilutähteys ja nuorisotyö

Alakoululaisena Aapo Stavén pelasi jalkapalloa ja jääkiekkoa, ja haaveili urheilutähteydestä.

— Ajattelin myös, että minusta voisi tulla nuoriso-ohjaaja.

Kirjastonhoitaja-äiti Sylvia Stavén luki lapsilleen paljon, ja poika oli itsekin innostunut lukemaan.

— Astrid Lindgrénin Ronja Ryövärintytär oli lempikirjani. Luin sen varmaan kymmenen kertaa.

Alakoulun joulujuhlassa hän näytteli joulupukkia ja veti Herodeksen roolin Tiernapojissa.

— Olivathan ne jonkinlaisia päärooleja. Laulaa en osannut yhtään, vaan hoidin Herodeksen roolin asenteella.

Perhe muutti useaan otteeseen. Isä Ari Väänänen hakeutui teatteriharrastukseen kullakin paikkakunnalla. Aapo Stavén imi tunnelmaa niin Puumalan jalkapuuteatterin kuin Taavetin Nuorisoseuran kulisseissa.

Vanhemmat erosivat, kun Stavén oli 11-vuotias.

— Katsoimme eron jälkeen äidin kanssa paljon elokuvia, lähinnä sellaista Hollywood-toimintaa. Meidän äiti-poika -juttu oli, että analysoimme ja puimme elokuvia.

Äidin asenne pohjusti pojan tulevaa taidekäsitystä.

— Vaikka äitini on erittäin sivistynyt ja kulturelli ihminen, löytyy häneltä suopeutta ihan puhdasta action-viihdettä kohtaan. Olen myöhemmin huomannut, että on kulttuurikoteja, joissa ei pieraistakaan Hollywood-viihteen suuntaan. Meillä korkeakulttuuri ja populäärikulttuuri ovat aina kulkeneet rinta rinnan ja molemmille on oma paikkansa.

Sen kummempia kulttuuriharrastuksia Stavénilla ei lapsena ollut. Hänen kaksi sisartaan tekivät harrastajateatteridebyyttinsä ennen veljeään, mutta kumpikaan sisko ei ole sittemmin jatkanut lajin parissa.

Lukuisat muutot toivat juurettomuuden tunteen

Aapo Stavénin kotialbumi

Aapo Stavén ensimmäisellä vaelluksellaan.8-vuotiaana. Hän kulki isänsä kanssa 25 kilometrin Torikonpolun Puumalassa yhden päivän aikana. Silloin syttyi rakkaus retkeilyyn. "Ja opin, ettei eväsleipien väliin kannata pistää kurkkua".

Aapo Stavénin kotialbumi

Ensimmäisen luokan kevätjuhlassa Aapo Stavén (oik.) näytteli myrskytuulta. Vastanäyttelijä esitti päivänsädettä.

Alakoulunsa Stavén kävi kolmella eri paikkakunnalla, Puumalassa, Luopioisissa ja Taavetissa. Hän pohtii, että monet muutot jättivät jälkensä.

— Aina piti aloittaa alusta kaikkien kaverisuhteiden luominen. Tuon ikäisenä vanhat kaverit jäivät ja unohtuivat auttamattomasti. Se on varmasti vaikuttanut monin tavoin, joita voisi keitiöpsykologisoida pitkäänkin.

Stavén tunnistaa itsessään tietyn juurettomuuden.

— Se tunne on kääntynyt leimautumiseksi Lappeenrantaan ja mummolan maisemiin.

Kun Stavén halusi pelata salibandya, hän perusti joukkueen

Sari Pullinen

Aapo Stavén pelasi monta vuotta aktviivisesti salibandya ja valmensi myös junnuja. Kuva vuodelta 2006.

Salibandy alkoi kiinnostaa urheilullista poikaa 13-vuotiaana.

— Luumäellä ei ollut joukkuetta meidän ikäisille, niinpä päätimme ystäväni Toni Nikusen kanssa, että perustamme sellaisen. Saimme joukkueen kasaan ja varasin meille salivuoron.

Stavén osoittautui pelimieheksi. Vuoden päästä hän siirtyi Luumäen LUFT:n miesten joukkueeseen, ja siitä vuoden päästä Lappeenrantaan NST:n riveihin, jossa sai kaulaansa C-poikien SM-hopean.

Kolmen vuoden peliuran jälkeen poika pelasi NST:n A-pojissa nuorten SM-sarjaa.

— En ollut mikään junnutähti, enemminkin sellaista kolmosketjun tavaraa, Stavén kiistää.

Stavén kulki mailansa kanssa edestakaisin Taavetin ja Lappeenrannan väliä. Kaupungissa hän tunsi olevansa enemmän kotonaan.

— Olin Luumäen ainut hiphoppari. Lappeenrannassa näin muitakin, joilla housut roikkuivat persauksen alapuolella.

Kylän ensimmäinen lökäpöksy joutui isompien poikien silmätikuksi.

— Minua kiusattiin rankastikin, ja pelotti mennä kouluun. Tiedän miltä tuntuu kävellä yksin koulunkäytävää ja huomata, että kiusaajat odottavat siellä.

Elämä ei muuttunut ahdistavaksi, sillä oman ikäistensä joukossa hänellä oli paljon kavereita.

— Yläkoulussa olin kahdessa ääripäässä, samaan aikaan suosittu ja kiusattu.

Peruskoulun jälkeen säbäpoika haki Lappeenrannan Lyseon lukioon ja alkoi puhua kaupunkiin muutosta. Oman pelaamisen lisäksi hän valmensi nuorempia junnuja.

— Muutin 16-vuotiaana omilleni. Ei siinä ollut mitään ongelmaa. Meidät oli opetettu hoitamaan kotihommia.

Urahaave vaihtui yläkoulussa ensin liikunnanohjaajaksi ja sitten liikunnanopettajaksi. Lukiossa häntä alkoi kiehtoa historia.

Raakileena Lahden kansanopiston teatterilinjalle

Tuuli Truhponen

Minna Mänttäri, Aapo Stavén ja Eija Iskanius Lappeenrannan Linnoituksen kesäteatterin Nummisuutareissa.

Armeijasta päästyään hän alkoi muuttaa kurssiaan kohti teatterialaa. Ensitöikseen hän otti yhteyttä lukion äidinkielenopettajaansa Susanna Kauppiin, joka vaikutti Teatteri Kesyssä.

— Susanna soitti Kesyn toiselle voimanaiselle Minna Mänttärille ja sanoi, että Aapon pitäisi päästä näyttelemään.

Puhelu toi sivuosan Lappeenrannan kesäteatterin Vaimokkeessa.

— Olin käynyt yksissä Vaimokkeen harjoituksissa, kun hain Teatterikorkeakouluun.

Ja jo kohta hän oli mukana Panu Kärrin perustamassa improvisaatioryhmä Pisteessä.

Siitä alkoi hakurumba teatterialan opintoihin. Ensimmäisenä ovet avautuivat Lahden kansanopiston teatterilinjalle.

— Kaikki opiskelukaverit olivat harrastaneet pitkään teatteria. Olin meistä raakilein.

Joka-aamuiset liikuntatreenit pönkittivät noviisiteatterilaisen itsetuntoa. Hän pärjäsi niin akrobatiassa kuin tanssissa.

— Lahden vuosi oli huikea. Sen aikana kehityin harppauksella.

Kulkurivuotena pitkin Suomea ja Aasiaa

Tuuli Truhponen

Aapo Stavén etsi majapaikan ystävien luota ja milloin mistäkin kulkurivuonnaan.

Kun Teatterikorkeakoulun ovet eivät auenneet kolmannellakaan kerralla, nuorukainen irtisanoi asuntonsa, myi kaiken mahdollisen, laittoi repun selkään ja lähti maailmalle.

Kulkurivuotensa aikana Stavén kiersi Kaakkois-Aasiaa, Intiaa ja Suomea.

— Reissun aikana vahvistui ajatus siitä, että haluan tehdä teatteria.

Palattuaan hän näytteli Lappeenrannan kesäteatterin Votkaturisteissa.

Kokkolassa jysähti—Se oli rakkautta ensi mittauksella

Ohjaajan homma alkoi kutkutella. Se johdatti 24-vuotiaaksi varttuneen miehen Kokkolaan opiskelemaan teatteri-ilmaisun ohjaajaksi. Neljä vuotta länsirannikolla muutti hänen elämänsä, eikä ainoastaan ammatillisesti.

Opiskelija pääsi mukaan Kokkolan kaupunginteatterin Robin Hoodiin. Ensimmäinen asujen sovitus oli järisyttävä kokemus.

— Se oli rakkautta ensi mittauksella.

Puvustamossa mittoja ottaneesta Anna Lappalaisesta tuli myöhemmin hänen puolisonsa.

Stavén on kuullut vähättelevää puhetta teatteri-ilmaisun ohjaajakoulutuksesta.

— Koulu ei tee ammattilaiseksi, vaan oma motivaatio. Hyvät pohjat sieltä kuitenkin sai.

Aikansa hän haki Teatterikorkeakouluun, niin näyttelijä- kuin ohjaajalinjalle.

— Haave ammattiohjaajan urasta ei ole karissut, mutta en tiedä, tarvitsenko siihen teatterikorkeakoulua. Luotan omaan teatterinäkemykseen, enkä nöyristele missään seurassa puhuessani siitä.

Mentorikseen hän mainitsee kirjailija-näyttelijä-ohjaaja Petter Sairasen.

— Enkä vähiten sen takia, että mies viettää 200 vuorokautta vuodesta luonnossa.

Puutarhatontut viettävät 10-vuotisjuhlaa

Esko Tynkkynen

Puutarhatontut Aapo Stavén (vas.) ja Kimmo Tihveräinen ovat keikkailleet jo kymmenen vuotta.

Stavénin saadessa jonkun idean, alkaa tapahtua. Näin kävi silloinkin, kun hän tuurasi näyttelijäystäväänsä Jussi Virkkiä Hilarius-hiiri -keikalla Vikingin Linen risteilyllä.

— Aloin ajatella, että olisipa kiva tehdä lisää lastenteatteria ja kehittää joku uusi juttu.

Silloin syntyi musiikillinen lastennäytelmä puutarhatontuista. Näyttelijä Martti Manninen oli Stavénin tonttukaverina ensimmäisillä keikoilla Lappeenrannassa.

Puutarhatontut Oskari ja Olavi kiertävät edelleen tilauksesta eri puolilla Suomea. Nykyään toisena tonttuna hyörii Kimmo Tihveräinen.

— Puutarhatontuilla on jo 10-vuotisjuhlavuosi. Seuraava keikka on helmikuussa Merikarvialla ja kesällä esiinnyimme Pori Jazzeilla.

Lusmuilu ei sovi luonteeseen — se nähtiin armeijassakin

Johonkin ryhdyttyään Stavén vetää sen suurella sykkeellä maaliin. Tästä on esimerkkinä armeija-aika.

Etukäteen hän suunnitteli, että hoitaa homman pois puolessa vuodessa.

— Mutta kun olin armeijassa, ajattelin, että miksi lusmuilisin. Tapanani ei ole alisuoriutua tai vältellä vastuuta.

Hän poistui Vekarajärveltä panssarijääkärikomppanian kersanttina taskussaan Hietasen palkinto, jonka saa koko Karjalan prikaatin paras ryhmänohjaaja.

Harrastuksina sivistyssanat ja heraldiikka

Elena Liseytseva

Pulsan kesäteatterissa esitettiin lappeenrantalaisen kirjailijan Petter Sairasen romaaniin Sähköllä valaistu talo perustuvaa näytelmää kesällä 2017. Aapo Stavén ohjasi näytelmän ja myös näytteli siinä.

Stavén asuu avovaimonsa Anna Lappalaisen, heidän kahden pienen lapsensa Usvan ja Otavan sekä kahden lapinkoiran kanssa Voisalmessa kerrostaloneliössä.

— Mummolani oli aikoinaan viereisessä talossa, ja huonejärjestyksemme on täsmälleen sama.

Vapaa-aikansa Stavén viettää tiiviisti perheen kanssa.

— Pyöräilen kaikkialle ja lenkkeilen koirien kanssa. Haluaisin olla enemmän luonnossa.

Jos Stavénille avautuu harvinainen luppohetki, hän saattaa tarttua sivistyssanakirjaan. Toinen miehen harrastus on heraldiikka.

Se oli rakkautta ensi mittauksella.

— Vaakunoita voin katsella, kun ajelen ympäri Suomea.

Opiskeluaikoinaan Stavén heilui stagella myös punkbändi Karleby Fittansissa, jolle hän lähettelee edelleen laulunsanoja.

— Osaan rämpyttää kitaraa ja bassoa.

Jäämme jännityksellä odottamaan, mihin kaikkeen Stavén vielä ehtiikään.

— Huomaan kiinnostuvani ihan kaikesta. Tietokoneet kauhistuttavat, mutta ehkä innostuisin niistäkin, jos joku kertoisi koneista kiinnostavasti. Tai ehkä en. Oikeasti haikailen aikaa ennen tietokoneita.

Otto Ponto

Aapo Stavén työmaallaan taidekoulu Estradilla vuonna 2014.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet