Lappeenrannan uuden oikeustalon taideteoksen tekijällä on aiheeseen omakohtaista kokemusta, sillä hänen isänsä oli varatuomari – Myös muikut saapuvat tänä vuonna kaupunkilaisten ihasteltaviksi

"Ihmiset ovat aika herkillä, kun tulevat oikeuteen", pohti taiteilija Juhana Moisander ja suunnitteli oikeustaloon tasapainottavaa taidetta.

Kai Skyttä

Taideteos projisoidaan oikeustalon pääsisäänkäynnin vieressä vasemmalla olevaan ikkunaan. Siitä se näkyy niin talon sisääntuloaulaan kuin kadulle.
Taideteos projisoidaan oikeustalon pääsisäänkäynnin vieressä vasemmalla olevaan ikkunaan. Siitä se näkyy niin talon sisääntuloaulaan kuin kadulle.

Kevät tuo Lappeenrannan katukuvaan uutta taidetta. Pormestarinkadulle, uuden oikeustalon sisääntuloaulan ikkunaan syntyy videoprojisointi, jota työstää parhaillaan kuvataiteilija Juhana Moisander.

Liikkuvia elementtejä sisältävä teos näkyy niin talon sisä- kuin ulkopuolelle. Työ valmistuu huhtikuun alkupuolella pian sen jälkeen kun oikeustalo on valmistunut ja otettu käyttöön.

Työn kustantaa valtion taideostostoimikunta opetus- ja kulttuuriministeriön tuella, ja sen koko budjetti on 50 000 euroa.

Juhana Moisander on tehnyt vastaavia teoksia ennenkin, joskaan ei näin pysyväksi tarkoitettuja.

– Minulle tyypillistä on istuttaa tilaan ja arkkitehtuuriin videoprojisointi, jossa ei näy videon suorakaidetta, vaan elementti tai hahmo on ikään kuin läsnä tilassa.

Sellainen on tulossa oikeustaloonkin.

Juhani Moisander

Taiteilija Juhana Moisanderin Lappeenrannan oikeustalolle tuleva teos on toistaiseksi olemassa vasta luonnoksina. Kuvien toimivuutta paikan päällä hän pääsee testaamaan vasta kun talon rakentajat ovat työnsä tehneet.
Taiteilija Juhana Moisanderin Lappeenrannan oikeustalolle tuleva teos on toistaiseksi olemassa vasta luonnoksina. Kuvien toimivuutta paikan päällä hän pääsee testaamaan vasta kun talon rakentajat ovat työnsä tehneet.

Oikeudenkäynti on puntarointia

Teoksen suunnittelu juuri oikeustaloon on ollut Moisanderille henkilökohtaisempi projekti kuin vain tervetullut tilaustyö.

– Isäni oli asianajaja ja varatuomari, ja hän kuoli reilu vuosi sitten. Pian sen jälkeen sain tämän pyynnön, ja olen tehnyt työtä myös ikään kuin isälleni.

Teosta suunnitellessaan Moisander on pohtinut oikeudenkäytön ja -käynnin merkitystä. Oikeudella instituutiona on pitkät juuret, ja Moisander haastatteli isänsä kollegoja muun muassa siitä, miten nämä näkevät nykyisen oikeudenkäynnin.

– Esiin tuli, että se on tasapainottava toimi, jossa haetaan eri osapuolien ja argumentaation välille tasapainoa, ei niinkään rangaistusta.

Jumalattarellakin on vaaka

Oikeustalossa paikkana puolestaan kulminoituvat monenlaiset ihmiskohtalot. Talon sisääntuloaulasta käydään kaikkiin kolmeen istuntosaliin.

– Alusta asti oli selvää, ettei taide talossa voi olla provosoivaa tai sörkkivää, vaan sen on oltava myötäelävää ja tasapainottavaa, jotain mitä olisi helpottavaa ja rauhoittavaa katsoa. Ihmiset ovat aika herkillä, kun tulevat oikeuteen. Myös teoksen symboliikan on oltava niin selkeää, ettei se jää häiritsemään.

Oikeudenkäynti tasapainoiluna näkyy jo roomalaisen oikeuden jumalattaren Justitian hahmossa. Tämä pitelee käsissään miekan lisäksi vaakaa.

– Siitä se vaaka rupesi kiinnittymään mieleen, ja niitä olen kuvannut. Erilaisia sormivaakoja, joissa kaksi kuppia heiluu ja hakee tasapainopistettä.

Teos voidaan ajastaa valon mukaan

Alusta asti oli selvää, ettei taide talossa voi olla provosoivaa tai sörkkivää, vaan sen on oltava myötäelävää ja tasapainottavaa. — Juhana Moisander

Työ saa lopullisen muotonsa vasta sen jälkeen kun Moisander parin viikon kuluttua pääsee paikan päälle testailemaan luonnoksia. Uudiskohteessa mahdollisuutta siihen ei ole ollut aiemmin.

Kun teos valmistuu, muut kuin oikeustalossa asioivat näkevät sen kevyen liikenteen väylältä oikeustalon pohjoispuolelta. Pohjoispuolen ikkunat ovatkin työlle otollisimmat, sillä niihin ei käy suora auringonpaiste missään vaiheessa vuorokautta.

Moisanderin mukaan on mahdollista ajastaa teos toimimaan päivänvalon mukaan. Kirkkaimpina kesäpäivinä teosta ei ehkä kannata ikkunaan projisoida.

Teoksen toteutus vaatii ikkunaan hieman sähköä johtavan kalvon. Kalvo on mahdollista myös poistaa ikkunasta, jos teoksesta joskus halutaan luopua tai vaihtaa se.

Seija Hackman

Kantri & Urbaani - näyttelyssä Lappeenrannassa vuonna 2009 Juhana Moisander vei katsojan kellariin, kuin suoraan alitajuntaan.
Kantri & Urbaani - näyttelyssä Lappeenrannassa vuonna 2009 Juhana Moisander vei katsojan kellariin, kuin suoraan alitajuntaan.

Valtio ostaa alle 10 tilausteosta vuodessa

Lappeenrannan oikeustalon kustannusarvio on noin 11 miljoonaa, joten niin sanottu prosenttiperiaate ei yhdellä taideteoksella täyty.

Prosenttiperiaate tarkoittaa suositusta, että noin prosentti rakentamiskohteen kustannuksista käytettäisiin julkiseen taiteeseen. Suositus on kirjattu hallitusohjelmaan.

Senaatti-kiinteistöillä ei ole prosenttitaiteeseen määrärahoja, mutta valtion taideostostoimikunnan on sijoitettava hankkimansa teokset valtion virastoihin ja laitoksiin. Toimikunta saa opetus- ja kulttuuriministeriöltä vuosittain taideostoihin himpun yli miljoona euroa.

– Rahalla pystytään toteuttamaan 5–10 tilausteosta vuodessa. Lisäksi teoksia ostetaan suoraan taitelijoilta, gallerioista tai teosvälitystilaisuuksista, taideostostoimikunnan tuottaja Eija Aarnio kertoo.

Koko käytössä olevasta summasta kaksi kolmannesta käytetään uushankintoihin ja tilausteoksiin, loput olemassa olevan kokoelman hoitoon ja esimerkiksi kilpailuihin.

Seija Hackman

Poliisin muikut ilmestyvät katukuvaan näillä näkymin ennen ensi talvea. Suunnitelmien mukaan katutasolle sijoittuvat muikut tehdään niin kestäviksi, että niiden päälle saa kiivetä vaikka istumaan.
Poliisin muikut ilmestyvät katukuvaan näillä näkymin ennen ensi talvea. Suunnitelmien mukaan katutasolle sijoittuvat muikut tehdään niin kestäviksi, että niiden päälle saa kiivetä vaikka istumaan.

Muikkuparvi on jo tekeillä

Yksi kilpailujen tulos, Poliisin muikut, ilmestyy sekin vielä ennen ensi vuodenvaihdetta elävöittämään Lappeenrannan virastokeskittymää.

Teija ja Pekka Isorättyän teos voitti toissa vuonna kaupungin ja valtion taideostostoimikunnan järjestämän taidekilpailun, jolla etsittiin sopivaa nykytaideteosta Villimiehenkadulle kaupungintalon ja poliisitalon väliin.

Teos koostuu teräksisistä muikuista, joita sijoitellaan eri tasoihin kalaparven tavoin. Parveen tulee kaikkiaan yhdeksän jättimuikkua, Eija Aarnio kertoo.

– Teos on jo tekeillä. Kolme kalaa on kohta valmiina.

Poliisin muikkujen kustannusarvio on 180 000 euroa, ja työn rahoittaa valtio.

Muikkujen julkistusajankohtaa ei vielä ole lopullisesti päätetty, sillä niiden asentamisen ajankohta riippuu paljon ensi syksyn säistä.

Juhana Moisander

Kuvataiteilija. Tunnetaan mediataideteoksista, joissa kuvan, äänen ja tilan suhde muodostaa tiivistunnelmaisen kokonaisuuden.

Syntynyt vuonna 1977 Savonlinnassa.

Asuu ja työskentelee Karkkilassa. Kesäpaikka Putikossa lähellä Punkaharjua.

Valmistunut taiteen maisteriksi Taideteollisen korkeakoulun (nyk. Aalto-yliopisto) kuvataiteen koulutusohjelmasta 2007.