Aino Kallas ja silta Viroon

Silja Vuorikuru: Aino Kallas. Maailman sydämessä.322 s. SKS 2017.

Aino Kallas ja silta Viroon

Kirjailija Aino Kallaksesta (1878—1956) voi sanoa, että hän oli kahden maan kansalainen. Suomi ja Viro olivat tasaväkisesti hänen kotimaitaan, tosin tämä kahdella tuolilla istuminen ei ollut aivan ongelmatonta.

Aino-tytön elämä järkkyi pahan kerran, kun hänen isänsä Julius Krohn hukkui veneonnettomuudessa Viipurinlahdella tytön ollessa kymmenvuotias. Meri kuvautuukin Kallaksen tuotannossa myöhemmin ikuisena uhkana ja vaarana.

Avioituminen virolaisen Oskar Kallaksen kanssa avasi nuorelle naiselle kokonaan uuden maailman. He asuivat Viron lisäksi Pietarissa, Helsingissä ja Lontoossa, jossa Oskar oli suurlähettiläänä.

Aino Kallas oli maailman metropolissa omassa elementissään. Esiintymistaitoisena ja helposti kieliä oppineena hänestä tuli suosittu luennoitsija ja Viron puolestapuhuja. Komeat puitteet herättivät kotimaassa kateutta ja pahoja puheita, joista perhe sai kärsiä.

Kirjallisessa tuotannossaan Kallas nostaa esiin Viron paikallishistoriaa ja vanhoja tarinoita. Hän nitoo ikiaikaiset kertomukset teemallisesti tähän päivään ja pohtii teksteissään elämän peruskysymyksiä ja arvoja.

Ehkä tunnetuimpia silti ovat lukuisat päiväkirjat, joiden kautta peilautuu ajan henkinen ilmapiiri ja kiinnostavat persoonat.

Kouvolasta lähtöisin oleva tietokirjailija Silja Vuorikuru on kirjallisuudentutkija, joka on tehnyt Kallaksesta väitöskirjansa.

Nyt julkaistun elämänkerran paras ansio on se, että tekijä pystyy yhdistämään Aino Kallaksen henkilöhistorian hänen laajaan tuotantoonsa ja sen teemoihin.

Kokonaisuudesta muodostuu elävä tarina poikkeuksellisesta naisesta ja hänen tuotannostaan. |

Seppo Paajanen

Hyvää: Hienosti yhdistetty elämäntarina ja kirjallinen tuotanto.

Huonoa:

Erityistä: Aino Kallas kohahdutti aikansa yleisöä rakkaussuhteellaan Eino Leinoon.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.