Mikko Pettinen ei tiennyt, mikä soolo on, ja silti ensisoolo pääsi televisioon – Lappeenrannassa varttunut trumpetisti palaa ensimmäiselle soittolavalleen Imatralla nimekkään bändinsä levynjulkistuskeikalla

Imatran Big Band -kurssit tekivät Mikko Pettisestä muusikon. Why Not -bändin debyytillä on teemana luonto, jonka huomassa trumpetisti rauhoittuu säännöllisesti juoksulenkeillä.

Olli Nurmi

Trumpetisti Mikko Pettinen johtaa Why Not -yhtyettään lavan ulkopuolella, keikalla bändi toimii demokraattisesti.
Trumpetisti Mikko Pettinen johtaa Why Not -yhtyettään lavan ulkopuolella, keikalla bändi toimii demokraattisesti.

Trumpetisti Mikko Pettinen soitti ensimmäisen improvisoidun soolonsa juuri valmistuneessa Imatran kulttuurikeskuksessa kesällä 1986. Imatra Big Bandissa 11-vuotiaana aloittanut puhaltaja asui tuolloin jo Lappeenrannassa, mutta oli jokakesäinen oppilas Big Band -kurssin junioriorkestereissa, eikä epäröinyt kyllä-vastausta, kun keulimishalukkuutta kysyttiin.

– En edes tiennyt, mikä soolo on, Pettinen nauraa nyt.

Televisiokamerat taltioivat esiintymisen.

Pettinen palaa kulttuuritalo Virraksi nimensä muuttaneen kulttuurikeskuksen Karelia-saliin uuden jazzyhtyeensä Why Notin kanssa lauantaina.

Bändin nimi muistuttaa keikkapaikan valintaa ja on samanlaista hullua heittäytymistä kuin kädennostaminen soolosoittajaksikin.

– Riskihän se on, mutta vuosi sitten olimme Nuijamiehessä, Teatteri Imatra oli varattu, ja Kultsan vuokra osoittautui kohtuulliseksi, Pettinen kertoo.

Keikka päättää bändin esikoislevyn julkaisukiertueen. Niin albumi kuin keikatkin ovat saaneet hyvää palautetta sekä kriitikoilta että yleisöltä.

Why Not

Mikko Pettisen Why Not -yhtyeen esikoislevy Two Suites for the Change ilmestyi tammikuussa.
Mikko Pettisen Why Not -yhtyeen esikoislevy Two Suites for the Change ilmestyi tammikuussa.

Improvisoitu soolo kuulostaa lähtötöräytykseltä jazzmuusikkouralle, ja kuulohavainto pitää Pettisen kohdalla kutinsa. Musiikkiperheen vesa aloitti trumpetin soittamisen 7-vuotiaana, kun Hannu Sopanen totesi, että "tuosta pojasta tulee trumpetisti".

– Hannu opetti veljelleni käyrätorven soittoa, ja matkin vieressä päristelemällä, Pettinen muistaa.

Big Band -soitto alkoi 11-vuotiaana, ja 12-vuotiaana trumpetistilla oli kasassa jo ensimmäinen bändi. Sen tyylilaji oli soul.

– Soulissa oli enemmän puhaltimia, Pettinen perustelee genrevalintaa.

Hän johtaa yhä aktiivista soulbändiä, kaksi albumia 2010-luvulla julkaissutta Happy Peoplea, mutta jazz veti silti pitemmän nuotin, kun oli valittava elämänura.

– Keskityin jazziin, koska halusin oppia lisää improvisoinnista.

Pianosta oli tullut Pettisen kakkossoitin, ja hän opiskeli Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla klassista musiikkia muutaman vuoden ennen kuin jazzimpi musiikki vei mukanaan.

– Silloin aloin treenata tosissani.

Mikko Pettinen

Mikko Pettisen toinen oma instrumentti on piano.
Mikko Pettisen toinen oma instrumentti on piano.

Pettinen on soittanut Uuden musiikin orkesterista UMO Helsinki Jazz Orchestraksi nimensä muuttaneessa kokoonpanossa 21 vuotta. UMO on Pettisen leipätyö, mutta jazzkentän pelaajien tyyliin myös hänen nimensä löytyy useista muistakin kokoonpanoista, jotka soittavat paitsi jazzia myös muita mustan musiikin perinteitä kierrättäviä tyylilajeja, kuten esimerkiksi Helsinki-Cotonou Ensemble.

Kalenterisulkeiset ovat arkipäivää, mutta päällekkäisyyksissä auttaa sekä asenne että moraali.

– Ensin sovittu pitää, vaikka parempaa tulisi tarjolle tilalle. Aina tulee uusia juttuja, joten tekemättä jääviä ei kannata murehtia.

Pettinen on seurannut myös vanhempiensa esimerkkiä ja opettanut musiikkia, mutta vähentänyt sitä, oppilaita on enää kolme. Ääntä Pettinen käyttää instrumenttinaan puolestaan Higher Ground Vocals -gospelkuorossa.

Ihmiset katsovat leffatkin putkeen, miksei musaa voisi kuunnella niin. — Mikko Pettinen

Kalenterin mahdollisia aukkopaikkoja trumpetisti täyttää katsomalla elokuvia, lukemalla kirjoja ja syömällä hyvää ruokaa. Soitto- ja muu kunto pysyvät yllä säännöllisillä lenkeillä, joiden tavoite on myös tyhjentää ajatukset sälästä.

– En juokse kuulokkeet korvilla enkä räplää kännykkää, vaan kuuntelen linnunlaulua, mikä johtaa usein biisien tekemiseen.

Luontokuva onkin isossa roolissa Why Not -bändin esikoisalbumilla.

Olli Nurmi

Mikko Pettisen (vas.) Why Notissa soittavat Vesa Ojaniemi, Ttuomas Timonen ja Joakim Berghäll.
Mikko Pettisen (vas.) Why Notissa soittavat Vesa Ojaniemi, Ttuomas Timonen ja Joakim Berghäll.

Why Not on syksyllä 2018 perustettu nimivahva, efektejä ja elektroniikkaa monipuolisesti käyttävä suomijazzyhtye. Pettisen biisejä esittävät säveltäjän ohella Joakim Berghäll, Vesa Ojaniemi ja Tuomas Timonen. Bändi on Pettisen uusi jazzkokoonpano 2000-luvulla toimineen MP4:n jälkeen, ja sen esikoislevy ilmestyi tammikuussa.

Two Suites for the Change on tuplalevy, ja sillä on varsin painava teema: ilmastonmuutos, luonnonsuojelu ja maailman nykytila.

– Inspiraatio sävellyksiin on tullut niistä, itseä huolestuttavista jutuista, jotka puhuttelevat.

Levyltä löytyy kappaleita, kuten Kolaajat, joka on omistettu saimaannorpille apukinoksia tekeville, ja Sea in Sahara, joka oli sisämeri-idea ja joka kariutui pelkoon keskilämpötilan laskemisesta.

– Ilmastonmuutoksessa se tuntui hyvältä ajatukselta. Kolaajat puolestaan kertoo yhteistyöstä, joka on vastakkainasettelua hyödyllisempää.

Kuulija saa tehdä tulkintansa itsenäisesti musiikin perusteella, sillä laulutekstejä on vähän ja vain kahdessa biisissä. Kokonaisvaltaiseen tulkintaan on myös mainio mahdollisuus, sillä Why Not soittaa settinsä alkuspiikkien jälkeen yhtenäisenä kokonaisuutena.

Tarkoitus on tarjota lyhytjännitteiselle nykyihmiselle keskittymisen ja syventymisen elämys.

– Ihmiset katsovat leffatkin putkeen, miksei musaa voisi kuunnella niin.

Pettisen mukaan vaativalta kuulostava keikkakokemus on toiminut hyvin. Yleisö on istunut suu kiinni ja aivot auki usein meluisilla klubeillakin.

Biiseissä on etnisiä vaikutteita ja polveilevia tahtilajeja, ja säveltäjä sanoo, että melodinen ja runsas soundimaailma pitää ne kiinnostavina.

Myös yhtye on kokoaan suurempi ja toimii peruspumpusta poikkeavasti.

– Jokainen jäsen soittaa useita soittimia, neljä muusikkoa hoitaa yhdeksän hommat. Livetilanteessa jokaisen osuus on yhtä tärkeä, joten musiikillinen ilmaisu on demokraattista ja moniulotteista.

Improvisaatiot ja soolot ovat jazzin perustaa ja osa Why Notinkin musiikillista pakettia. Pettinen on kertonut Virran ensisoolostaan kollegoille, jotka ovat vitsailleet takaisin, että joko nyt tulisi viimeinen.

– Toivottavasti ei, trumpetisti sanoo.

Ainakaan televisio ei ole tällä kertaa paikalla.

Mikko Pettisen Why Not -yhtyeen levynjulkistamiskonsertti kulttuuritalo Virta 15.2. kello 19.

Kuka

Mikko Pettinen

Trumpetisti ja rytmimuusikko.

Syntynyt Nurmijärvellä vuonna 1974, asunut Imatralla vuodet 1978–1985 ja Lappeenrannassa vuodet 1985–1995.

Naimisissa, 13- ja 15-vuotiaat tyttäret, asuu Helsingin Puistolassa.

Lukuisia levytyksiä useissa kokoonpanoissa.

Omia sävellyksiä omien bändien levyillä, joita MP4 ja Happy People on julkaissut kaksi sekä Why Not yhden.