Kirja-arvio: Finlandia-palkittu Niemi ei ole vielä Suomi

Juha Hurme: Niemi. 448 s., Teos 2017.

Markus Jokela/HS

Juha Hurme peräänkuulutti sivistystä voittopuheessaan.
Juha Hurme peräänkuulutti sivistystä voittopuheessaan.

Olemme tunteneet jo hyvän tovin tämän alueen nimellä Suomi. Sillä on 14 miljardin vuoden historia, jonka Juha Hurme kertoo kirjassaan Niemi. Tai Hurme kertoo 14 miljardia miinus kaksisataa vuotta, sillä hänen hurja eepoksensa loppuu Ruotsin valtakauden päättymiseen 1809.
Maailmankaikkeuden synnystä siis lähdetään liikkeelle ja päädytään Suomen sotaan, jossa Ruotsi menetti Suomen Venäjälle. Käydään läpi ihmislajin synty, jääkausi, kristinuskon tulo, kansanrunous, hansakauppa, kaikki historian perusjutut, mutta myös lisäksi vaikkapa mesopotamialainen tähtitiede tai tamilinkielinen runous.
Mitä? Miten nuo tähän alueeseen nimeltä Suomi liittyvät? Siten kuten kaikki liittyy kaikkeen.

Juha Hurme asettaa monelle asialle kirjassaan melkoista perspektiiviä, vaikkapa maahanmuutolle. Mitä tänne on muuta tehty kuin muutettu läpi aikojen?

Tarkastelussaan Hurme katselee pääsääntöisesti valtavirrasta vähän sivummalle tai pysähtyy tarkastelemaan jotain historian tapahtumaa tai henkilöä tovia pidemmäksi ja hurmeslaisessa valossa.
Hän nostaa vähemmän tunnettuja asioita esiin ja kytkee ennakkoluulottomasti asioita toisiinsa. Usein hän vertailee Niemen — nykyisen Suomen — alueen tapahtumia maailmanhistorian menoon.
Juha Hurme asettaa monelle asialle kirjassaan melkoista perspektiiviä, vaikkapa maahanmuutolle. Mitä tänne on muuta tehty kuin muutettu läpi aikojen? Hän tekee myös monista kanonisoiduista asioista ihmisen kokoisia, riisuu pois kaikenlaisen pönötyksen ja ulkokultaisen merkityksen.
Sen hän tekee katseen kohdentamisen ja kielen keinoin. Hurme muistuttaa välillä kielenkäytössään Veikko Huovista, humoristisen ja ironisen tarinaniskennän mestaria. Jalustalta pudottamisen mestaria. Hurmeen tavattoman sujuvaa tarinankerrontaa keventävät hyvin säännöstellyt puhekieliset tai murteelliset ilmaisut. Ne käyttävät hymyn poskissa asti, mutta sitten tarina jatkuu.

22955013.jpg

Tässä kirjassa lyödään sisällöllä päähän, missä on hyvät ja huonot puolet. Hyvä puoli on se, että kirja on tavaton tietopaketti. Kävisi historian oppikirjasta alueen nimeltä Suomi ensimmäisistä 14 miljardista vuodesta. Kun Hurme on pannut tietoa tällaiseen pakettiin, on pipoa nostettava. Romaaniksi kirjan muoto on vähintään erikoinen.
Huono puoli on, että kirjasta loppuu välillä happi. Tietoa tulee samalla tahdilla yli 400 sivua, ja auttamatta lukija välillä hengästyy. Kirja on liian tiivis.
Koska ihmisellä on rajallinen kyky omaksua tietoa yhdellä kertaa, ei Niemeä kannattaisi lukea kymmentä sivua enempää kerrallaan. Silloin se pääsee parhaiten oikeuksiinsa, luulisin.

Hyvää: Paljon tietoa.
Huonoa: Paljon tietoa.
Erityistä: Hurmeen tapa ja kyky löytää marginaalista isoja merkityksiä.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.